SATAKUNNAN VIHREÄT
SATAKUNNAN VIHREÄT
Ajankohtaista
Aluehallitukselle tehty esitys saattaa vaarantaa omaishoidon mahdollisuudet Satakunnassa – valmistelussa otettava aikalisä
Hyvinvointialueen hallitukselle esitettävä omaishoitoa ja omaishoitajien asemaa koskeva asiakokonaisuus ei sisällä riittävää tarpeiden eikä vaikutusten arviointia. Aluehallitukselle nyt tehty esitys sitoo päättäjien kädet myös tulevien vuosien talousarvioissa hyvinvointialueella. Kuitenkaan mallin tueksi ei esitellä omaishoidon ajantasaisia kustannuksia, kustannusten ennakointia eikä tarveanalyysiä. Päätöksentekijöille ei käy ilmi, miten hyvinvointialueen väestörakenne suhteutuu omaishoidon tarpeeseen ja kustannuksiin tulevaisuudessa.
Vihreät nimesivät ensimmäiset eduskuntavaaliehdokkaat Satakuntaan
Satakunnan Vihreät ry on asettanut ensimmäiset viisi ehdokasta kevään 2023 eduskuntavaaleihin. Yhdistyksen kokous päätti nimettävät ehdokkaat 3.9. He ovat Laura Pullinen, Minna-Liisa Salonsaari, Tarmo Thorström, Riikka Hulmi ja Henry Flinkman.
Marianna Hanni: Suomen noloin Pride -liputus
27.6.2022 Rauman kaupungintalon edustalle nousi kaupungin oma lippu, kuka tietää miksi?
Aluevaltuusto valitsi lautakuntien jäsenet toimikaudeksi 2022-2025
Aluevaltuusto valitsi kokouksessaan 17.5. jäsenet kuuteen lautakuntaan. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden lautakunnan jäseneksi valittiin vihreiltä Laura Pullinen ja hänen varajäsenekseen Tami Sirén. Aikuisten palveluiden lautakuntaan nimettiin Minka Leino-Holm ja Ikääntyneiden palveluiden lautakuntaan Kaarina Ranne.
Vihreä viesti: Satakunnan hyvinvointialue sai pätevän johtajan, luottamuspalkkiot olisivat voineet olla maltillisemmat
Vihreä ryhmä eli Laura Pullinen, Irmeli Elomaa ja kokouksessa Julia Liljegreniä sijaistanut Kaarina Ranne äänestivät Varhilan valinnan puolesta. Vihreät painottivat valinnassa Varhilan pitkää kokemusta soteuudistuksen valmistelussa, ammattitaitoa sekä hänen käsityksiään johtajuudesta esimerkiksi henkilöstön osallistamisen osalta. Lisäksi vihreät luottivat hänen kykyynsä painottaa päätöksentekijöiden ja viranhaltijoiden välistä luottamusta tekemisen lähtökohtana.
Vihreä aluevaltuustoryhmä vaatii hyvinvointialueen henkilöstölle hyviä työterveyspalveluita
Vihreä valtuustoryhmä edellyttää hyvinvointialueen valmistelun ja päätöksenteon pohjaavan avoimuuteen, parhaaseen tutkittuun tietoon sekä osallisuuteen. Tehdyillä selvityksillä ei ole merkitystä, jos niitä ei huomioida päätöksenteon taustalla. Onko työntekijäryhmiä, joita tämä kauaskantoinen päätös koskee, riittävästi osallistettu asian valmistelussa? Vaarana näyttää olevan, että hyvinvointialueelle siirtyvät työntekijät saavatkin huonommat työterveyshuollon palvelut kuin nykyisessä työsuhteessaan.
Raija Banerjee: Taistelua rauhan ja tasa-arvon puolesta
Kansainvälisten sopimusten ei saa antaa valua hukkaan. Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus –verkosto tuomitsee Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Se vaatii, että Venäjä kunnioittaa kansainvälisiä lakeja ja ihmisoikeussopimuksia, vetää joukkonsa pois Ukrainasta ja palaa neuvottelupöytään. Myös naisten tulee olla mukana rauhanneuvotteluissa konfliktin ratkaisun ja rauhanprosessien kaikissa vaiheissa.
Tuula Saarinen: Mitä Satakunnan hyvinvointialueen johtajalta edellytetään?
Tarvitaan johtamiskompetenssia, joka perustuu nimenomaan laajoihin tietoihin, monipuolisiin johtamistaitoihin ja ennen kaikkea oikeaan asenteeseen suhteessa työntekijöihin, poliittiseen päätöksentekoon ja yhteistyökumppaneihin. Niin sosiaali- kuin terveydenhuoltolakikin painottavat johtajuudessa moniammatillista asiantuntemusta organisaation ja työyhteisökulttuurin jatkuvassa kehittämisessä.
Tami Sirén: Säilyvätkö maaseudun terveyspalvelut?
Maaseudulla paikallisesti tehtäviä laboratoriotutkimuksia on vähennetty, ja on selvää, että pienet röntgenkuvauspisteet, joihin yleensä on päästy varsin helposti ja nopeasti, ovat uhanalaisia. Seurauksena niiden mahdollisesta lopettamisesta voi olla terveyspalvelujen heikkenemistä muutenkin, matkoja luunmurtumaepäilyjen vuoksi – ja hyvinkin myös toteamatta jääviä murtumia ym. löydöksiä, kun ei haluta lähteä mahdollisesti turhalle matkalle ja ehkä hyvinkin ruuhkaiseen toimipisteeseen.
Krista Mikkonen & Kaarina Ranne: Pelastustoimi ei saa unohtua aluevaaleissa
Pelastustoimen merkitys kasvaa yhteiskunnan haavoittuvuuden lisääntyessä. Esimerkiksi väestön ikääntyminen heikentää yksilöiden toimintamahdollisuuksia hädän hetkellä.
Satakunnassa jo 12 prosenttia asukkaista on yli 75-vuotiaita. On tärkeää, että ihminen saa apua, kun hän on kaikkein haavoittuvaisimmillaan.
Minka Leino-Holm: Eihän unohdeta työikäisten palveluja?
Meidän tulisi puhua enemmän siitä, miten eriarvoisessa asemassa työikäiset ovat riippuen siitä, ovatko he työsuhteessa vai eivät. Työsuhteessa olevilla on käytettävissään työterveyshuolto, joka on useimmiten toimiva palvelu. Työttömänä työnhakijana olevan henkilön hyvinvointi, terveys ja työkyky ovat aivan yhtä tärkeitä, kun työsuhteessa olevan.
Laura Pullinen: Pidetään huolta tulevaisuudesta – huolehditaan oppilashuollosta
Moniammatillinen yhteistyö siellä, missä lapset ja nuoret jo valmiiksi ovat, varmistaa sen, että apu on lähellä, kun sitä tarvitaan. Mitä vahvemmin sote-palvelut ovat osana kouluyhteisön arkea, sitä ripeämmin voimme auttaa lapsia, nuoria ja heidän perheitään. Tutut kasvot koulun käytävällä lisäävät luottamusta ja helpottavat avun hakemista – olipa kyse sitten mielenterveydestä, tapaturmasta välitunnilla tai hammastarkastuksesta.
Marianna Hanni: Mitä taitoja aluevaltuutetulta on hyvä löytyä sote-kokemuksen lisäksi?
Miksi siis aluevaltuustoon kannattaisi äänestää myös muita kuin sote-alan ammattilaisia? Esimerkiksi siksi, että edessä on organisaatiouudistuksia, strategisia uudistuksia ja erinäisten tieto- ja käyttöjärjestelmien uudistuksia ja näihin on paljon osaamista tarjolla myös sote-alan ulkopuolelta. Jokaisen palveluja jatkossakin käyttävän etu on monialaista osaamista edustava aluevaltuusto.
Tami Sirén: Miten tehdä terveydenhuoltoa tehokkaammin?
Mitä tulee julkisen puolen tehottomuuteen, ei kyseessä ole mikään luonnonlaki, eikä ongelma ole minusta ylisuuri hallinto (hallintoakin tarvitaan!), vaan tehottomat toimintatavat. Liian usein yritetään muuttaa toimintamalleja, jolloin alkuun on väistämättä uuden opettelemista, ”kitkaa” ja muutosvastarintaa, minkä sietäminen muutoksen hintana on perusteltua vasta, jos uusi toimintatapa on todella aiempaa parempi. Eikä se aina ole, vaikka teoriassa siltä näyttäisi.
Raija Banerjee: Aluevaltuustoista uusi vallankäyttäjä
Raumalaistenkin tulisi siis asettaa Satakunnan etu oman kaupunkinsa edun edelle. Rauman kohdalla tilanne on kuitenkin tavallista hankalampi. Rauman talousalue kun sijaitsee kahden maakunnan alueella.