Nimetyt ehdokkaat ovat Elina Kangas, yrittäjä, Kankaanpää, Minka Leino Holm, sosiaalityöntekijä (YTM), Pori, Veera Vuorisalo, ateljeeompelija/yrittäjä, Pori, Henri Välikangas, näyttelijä, Pori ja Pyry Väre, sijoitusyrittäjä, Ulvila.
Muovipakkausten kierrätysaste Suomessa on vain reilu 30 prosenttia. Siis kolmannes. EU:n tavoite on 50, ja pian 55. Joka ikinen prosentti, jonka jätämme väliin, maksetaan ihan oikeina rahoina – noin 90 miljoonaa euroa vuodessa – takaisin EU:lle sakkoina. 90 miljoonaa, kun emme jaksa laittaa tyhjää kahvipakettia, leipäpussia tai jauheliharasiaa oikeaan astiaan.
Luontoympäristöjen taloudellisen hyödyn yhteenlaskettu potentiaali pelkästään masennuksen, tyypin 2 diabeteksen ja astman lääkehoidon osalta on Luken arvion mukaan Suomessa vuosittain 139,4 M€ ‒ 290,8 M€, riippuen menetettyjen elinvuosien arvon määrityksestä. Kokonaisuudessaan luontoympäristöjen terveystaloudellinen arvo on Suomessa jopa 2,5 miljardia euroa vuodessa.
Ratkaisu tilanteeseen on, että faktoihin perustunut kädenojennus jälkihuollossa oleville nuorille palautetaan Kelan ohjeisiin. Sitä odotellessa paine kohdistuu harkinnanvaraisiin tukiin, joita voidaan myöntää hyvinvointialueelta. Hyvinvointialueen tehtävän ei tulisi olla paikkailla hallituksen ja Kelan tekemiä virheitä tai älyttömyyksiä, mutta tässä tilanteessa jälleen ollaan.
Pahimmillaan ihminen ohjataan keskeyttämään opintonsa tai eroamaan oppilaitoksesta, jotta toimeentulo olisi mahdollista. Hallituksen viesti on karu: kouluttaudu vain, mutta omalla riskilläsi. Näin katkaistaan koulutuspolkuja juuri silloin, kun niiden pitäisi johtaa työelämään ja yrittäjyyteen.
Väre on ulvilalainen ensimmäisen kauden kaupunginvaltuutettu, joka toimii myös hyvinvointialueella perhe- ja sosiaalipalveluiden lautakunnan jäsenenä.
Satakunnan hyvinvointialueen vuoden 2026 talousarvion ydin on selvä: talous kiristyy ja arki kentällä kovenee, kun jokainen yksikkö on jo venynyt äärimmilleen.
Sata-alueen hyvinvointikertomus kertoo, että yli 65-vuotiaiden humalahakuinen juominen on lisääntynyt vuosina 2020-2024 45 prosenttia. Tulos on hälyttävä. Samaan aikaan ikääntyneiden yksinäisyyden ja turvattomuuden kokemukset ovat lisääntyneet.
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ei ole vastakkain elinkeinojen kanssa, vaan niiden edellytys. Jokainen suuri investointi on arvioitava myös ilmasto- ja luontovaikutusten näkökulmasta. Kaavoituksen on mahdollistettava investointien yhteisvaikutusten tarkastelun luonto- ja ympäristöarvojen kannalta.
Erityisesti ilman valtakunnallisia työllisyyttä kohentavia poliittisia päätöksiä kuntien kassaa syövät työttömyysetuuksien kuntaosuusmaksut eli ns. sakkomaksut kasvavat, ja kuntien mahdollisuudet ylläpitää työllisyyttä tukevaa elinvoimaa ja hyvinvointia heikkenevät.