Turun ja Tampereen yliopistojen etäpesäkekampukset ovat osoittautuneet jokseenkin hankalasti markkinoitaviksi kokonaisuuksi opiskelijoille ja liian ailahtelevaisiksi työntekijöille. Opetushenkilökunnan saaminen on työlästä, jos toiminnasta puuttuu jatkuvuus: harva alan ammattilainen uskaltaa ankkuroida elämäänsä Poriin tai Raumalle, jos koko verstas voi olla vasaran alla muutaman vuoden kuluttua.
Jos valtiolla on säästötavoitteista huolimatta rahkeita investoida miljardi satakuntalaiseen infraan, on olemassa myös paremmin tarvetta vastaavia ratkaisuja. URPO-rata yhdistäisi Satakunnan viimein osaksi etelän kasvua.
Lainavetoisuuteen siirtyminen on ollut valtava virhe opiskelijoiden hyvinvoinnin, toimeentulon ja opiskelun houkuttelevuuden kannalta, ja mitä nopeammin tästä suosta saadaan pakitettua pois, sitä parempi. Jos kaikkia koskevan perustulon käyttöönotto tuntuu onnistuneista kokeiluista huolimatta ajatuksena liian radikaalilta, voitaisiinko sillä korvata edes lainavetoinen opintotukihimmeli?
Ehdokkaiksi asetettiin Tommi Nummelin, diplomi-insinööri, kiskokalustosuunnittelija, Rauma, Jarkko Santala, IT -asiantuntija, Pori, Pyry Väre, asiakaspalveluasiantuntija, Ulvila, Jenni Weber, kulttuuri- ja tapahtuma-alan yrittäjä, filosofian maisteri, Pori.