Koska arki ratkaisee

Satakunnan hyvinvointialue elää vaikeita ja muutoksentäyteisiä aikoja. Näinä aikoina tarvitaan vahvaa uskoa siihen, että voimme olla vaikuttamassa valoisampaan tulevaisuuteen.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden kysynnän on ennustettu kasvavan samalla, kun kamppailu niukkojen resurssien kanssa jatkuu. Sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset ovat Satakunnassa yli maan keskitason, myös suhteutettuna palvelutarpeeseen, eivätkä kustannuksia hillitsevän muutosohjelman toimet konkretisoidu riittävän nopeasti. Onkin tärkeää panostaa rajalliset resurssit vaikuttavaksi todettuihin sekä kestäviin tapoihin toimia.

Vihreä visio on jokaisen alueen asukkaan arkea palveleva hyvinvointialue, johon hoitoa tai tukea tarvitseva voi luottaa, ja johon ammattilaisen on ilo tulla töihin. Hyvinvointialuemuutos on vasta alussa, ja nyt on aika tehdä hyvinvointialueellemme toivotunlaista tulevaisuutta yhdessä.

Työntekijöiden osallisuuden vahvistaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen

Henkilöstökyselyiden tulosten tulee johtaa toimenpiteisiin. Poliittisten päätöksentekijöiden on saatava tuloksista tietoa ja voitava osallistua toimenpidesuunnitelmien laatimiseen.

Työhyvinvoinnin edistäminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen vaatii konkreettisia tekoja. Liikunta- ja työsuhde-edut on pidettävä nykyisellä tasolla ja henkilöstöllä on oltava asialliset työtilat ja -välineet, turvallinen työympäristö sekä toimivat tiimit.

Meidän on panostettava ammattilaisten pysyvyyteen ja siihen, että esimerkiksi vähemmistöihin kuuluvilla tai tukea tarvitsevilla työntekijöillä on yhtäläinen oikeus hyvään työelämään. Epäasialliselle kohtelulle on oltava selkeä nollatoleranssi. Muutosten keskellä on sitouduttava valmentavaan johtamiskulttuuriin ja vahvistettava tietoisesti työyhteisöjen psykologista turvallisuutta.

Oman työn kehittämisestä kiinnostuneiden tulee voida osallistua kehittämiseen sekä suunnittelu- ja asiantuntijaryhmiin. Konkreettisina keinoina lisätä ammattilaisten osallisuutta poliittisessa päätöksenteossa ovat esimerkiksi henkilöstölle tarkoitettu suora viestikanava poliittisille päätöksentekijöille, ammattilaisten pitämät ajankohtaiskatsaukset lautakuntien kokouksissa tai sosiaalisen raportoinnin vahvistaminen ja aiempaa parempi hyödyntäminen päätöksenteossa.

Hyvinvointialueen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa tulee täydentää turvaamaan aidosti kaikkien työntekijöiden asianmukaiset työolot, huomioimaan henkilöstön esiin tuomat epäkohdat sekä tarjoamaan konkreettisia ratkaisuja. Ammattilaisten osaamista ja sensitiivisyyttä moninaisuuden ja eri kulttuureista tulevien kollegoiden kohtaamiseen tulee lisätä. Syrjinnän ehkäisemiseksi esitämme Anonyymi rekrytointi -kokeilua.

Kun esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden, sosionomien tai sairaanhoitajien kelpoisuusvaatimuksia heikennetään kansallisesti, vaadimme, että alueellamme työnantajan asiassa tekemä lain tulkinta olisi eettisesti kestävää.

Heikoimmassa asemassa olevista huolehtiminen ja heidän asemansa vahvistaminen

Eniten tukea tarvitsevien asemaan ja heidän tarpeisiinsa vastaaviin palveluihin tulee panostaa erityisesti. Hyvinvointialueellamme tulee laatia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma sekä toimintaohjelma seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Ammattilaisten osaamista moninaisuuden kohtaamisesta ja antirasistisesta työotteesta lisäämällä voidaan saada aikaan parannuksia palveluissa.

Heikosti kuulluksi tulevien ihmisten, kuten vammaisten, ikääntyneiden, asunnottomien tai lasten ja nuorten, osallisuutta palveluissa ja päätöksenteossa on vahvistettava ottamalla käyttöön uusia osallisuuden menetelmiä. Olemassa olevien neuvostojen roolia tulee vahvistaa hyvinvointialueen päätöksenteossa esimerkiksi mahdollistamalla neuvostojen edustajille osallistumisen lautakuntien kokouksiin ja järjestämällä neuvostoille säännöllisiä kuulemisia aluevaltuuston kokouksissa.

Teemme aloitteita, jotka parantavat vähävaraisten ihmisten mahdollisuuksia saada sote-palveluja. Tavoitteemme on kohtuulliset asiakasmaksut ja asiakasmaksujen alentaminen heti, kun se on taloudellisesti mahdollista. Vaadimme selvityksiä esteettömyyden tilasta alueellamme.

Monialaista liikkuvaa ja etsivää työtä tulee kehittää edelleen, sosiaalityön ja -ohjauksen rooli vaatii huomattavaa vahvistamista Satatiimimallissa, omaishoitajien saamaa tukea on parannettava ja ikääntyneiden palveluketjuja on kehitettävä THL:n suosittelemalla tavalla. Esitämme uusien toimintatapojen luomista järjestötoimijoiden tai apteekkien kanssa erityisesti keskuskaupunkien ulkopuolelle sekä panostamisen terveyttä edistävään luontokontaktiin erilaisissa hoivaympäristöissä.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi, mielenterveys ja luonto

Kun resurssit ovat niukat, ne kannattaa panostaa ennaltaehkäiseviin palveluihin ja hyvinvointia lisääviin käytäntöihin. Esimerkiksi tietoa luontokontaktien hyödyistä tulee viedä palvelu- ja hoitopolkuihin, omahoito-ohjeisiin sekä digitaalisiin sovelluksiin, ja ikääntyneiden elintapoihin ja muistisairauksien ehkäisemiseen liittyvä FINGER-malli kannattaa laajentaa Satakunnassa.

Erityistä huomiota tarvitsevat kohderyhmät on tunnistettava, ja heidän mielenterveyden edistämiseen on panostettava poliittisessa päätöksenteossa. Kehittämisen kohteita ovat muun muassa ikääntyneiden mielenterveys- ja/tai päihdepalvelut, opiskelijoiden mahdollisuudet saada apua mielen ongelmiin, ammattilaisten nepsy-haasteisiin liittyvä osaaminen ja palveluiden kyky vastata nepsy-haasteisiin, tahattomasti lapsettomien tuen tarpeiden tunnistaminen, yksinäisyyden vähentäminen, vapaaehtoisesti lapsettomien kohtaaman rakenteellisen syrjinnän tunnistaminen, omaishoitajien jaksaminen, traumataustan ja vähemmistöstressin vaikutusten tunnistaminen ja vähentäminen esimerkiksi maahanmuuttajien tai vähemmistöihin kuuluvien arjessa ja palveluissa.

Lähisuhdeväkivallan havaitseminen, puheeksi ottaminen ja siihen tarjottavaa tukea on oltava laajasti saatavilla. Ammattilaisten lähisuhdeväkivaltaan liittyvää osaamista on vahvistettava edelleen. Lähisuhdeväkivaltaan liittyvistä tukipalveluista on tiedotettava sekä kokoaikaisesti että kampanjoiden muodossa. Kriisiapua tarjoavat palvelut on oltava resursoitu niin, että niitä voidaan tarjota jokaiselle lähisuhdeväkivallan uhrille. Ammattitaitoista tukea on oltava saatavilla myös väkivallan tekijöille.

Esitämme selvityksen ja toimenpidesuunnitelman laatimista päihderiippuvuutta ja mielenterveyden häiriötä sairastavien eri-ikäisten satakuntalaisten tarpeista ja palveluiden nykytilasta.

Avoimuuden, läpinäkyvyyden ja demokratian vahvistaminen päätöksenteossa ja valmistelussa

 Avoimuuden, läpinäkyvyyden ja osallisuuden lisääminen tulee olla yksi hyvinvointialueen uuden strategian kärkitavoitteista. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat edellytyksiä luottamukselle, joka taas mahdollistaa toimivan yhteistyön poliittisten päätöksentekijöiden ja hyvinvointialueen virkahenkilöiden välillä. Uutta hyvinvointialuejohtajaa valittaessa on painotettava hakijoiden kykyä yhteiseen työhön, osallisuuteen liittyvää osaamista sekä pyrkimystä avoimeen toimintakulttuuriin. Esitämme laadittavaksi toimenpideohjelmaa avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi alueemme poliittisessa päätöksenteossa ja viranhaltijoiden valmistelutyössä.

Vaadimme aluevaltuustolle selvitystä siitä, miten THL:n arvioinnissa (2024) esitetyt vakavat puutteet tullaan hyvinvointialueellamme korjaamaan.

Alueen asukkaiden osallisuuden ja osallistumisen mahdollisuuksia tulee kehittää ja lisätä jatkuvasti esimerkiksi lisäämällä asukkaiden tietoa osallistumisen tavoista (ks. esim. Pohjois-Savon osallisuussalkku), kokeilemalla jalkautumista tai pelillisiä keinoja eri kohderyhmien kanssa ja kannustamalla vastuualueita omien asiakasraatien perustamiseen. Hyväksi havaittuja toimintatapoja, kuten kuntakierroksia, tulee pitää yllä ja olemassa olevia vaikuttamisen kanavia, kuten neuvostoja, tulee tukea.

Avoimuuden ja läpinäkyvyyden tulee ulottua myös hyvinvointialueen hankintoihin. Hankinnoissa ja ostoissa on pyrittävä yhdenvertaisuuteen palvelujen tarjoajien kesken – hankintoja pilkkomalla voidaan parantaa pienten ja paikallisten palveluntarjoajien mahdollisuuksia osallistua kilpailutuksiin.