Satakunnan Vihreät ry on asettanut ensimmäiset viisi ehdokasta kevään 2023 eduskuntavaaleihin. Yhdistyksen kokous päätti nimettävät ehdokkaat 3.9. He ovat Laura Pullinen, Minna-Liisa Salonsaari, Tarmo Thorström, Riikka Hulmi ja Henry Flinkman.
27.6.2022 Rauman kaupungintalon edustalle nousi kaupungin oma lippu, kuka tietää miksi?
Aluevaltuusto valitsi kokouksessaan 17.5. jäsenet kuuteen lautakuntaan. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden lautakunnan jäseneksi valittiin vihreiltä Laura Pullinen ja hänen varajäsenekseen Tami Sirén. Aikuisten palveluiden lautakuntaan nimettiin Minka Leino-Holm ja Ikääntyneiden palveluiden lautakuntaan Kaarina Ranne.
Vihreä ryhmä eli Laura Pullinen, Irmeli Elomaa ja kokouksessa Julia Liljegreniä sijaistanut Kaarina Ranne äänestivät Varhilan valinnan puolesta. Vihreät painottivat valinnassa Varhilan pitkää kokemusta soteuudistuksen valmistelussa, ammattitaitoa sekä hänen käsityksiään johtajuudesta esimerkiksi henkilöstön osallistamisen osalta. Lisäksi vihreät luottivat hänen kykyynsä painottaa päätöksentekijöiden ja viranhaltijoiden välistä luottamusta tekemisen lähtökohtana.
Vihreä valtuustoryhmä edellyttää hyvinvointialueen valmistelun ja päätöksenteon pohjaavan avoimuuteen, parhaaseen tutkittuun tietoon sekä osallisuuteen. Tehdyillä selvityksillä ei ole merkitystä, jos niitä ei huomioida päätöksenteon taustalla. Onko työntekijäryhmiä, joita tämä kauaskantoinen päätös koskee, riittävästi osallistettu asian valmistelussa? Vaarana näyttää olevan, että hyvinvointialueelle siirtyvät työntekijät saavatkin huonommat työterveyshuollon palvelut kuin nykyisessä työsuhteessaan.
Kansainvälisten sopimusten ei saa antaa valua hukkaan. Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus –verkosto tuomitsee Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Se vaatii, että Venäjä kunnioittaa kansainvälisiä lakeja ja ihmisoikeussopimuksia, vetää joukkonsa pois Ukrainasta ja palaa neuvottelupöytään. Myös naisten tulee olla mukana rauhanneuvotteluissa konfliktin ratkaisun ja rauhanprosessien kaikissa vaiheissa.
Tarvitaan johtamiskompetenssia, joka perustuu nimenomaan laajoihin tietoihin, monipuolisiin johtamistaitoihin ja ennen kaikkea oikeaan asenteeseen suhteessa työntekijöihin, poliittiseen päätöksentekoon ja yhteistyökumppaneihin. Niin sosiaali- kuin terveydenhuoltolakikin painottavat johtajuudessa moniammatillista asiantuntemusta organisaation ja työyhteisökulttuurin jatkuvassa kehittämisessä.
Maaseudulla paikallisesti tehtäviä laboratoriotutkimuksia on vähennetty, ja on selvää, että pienet röntgenkuvauspisteet, joihin yleensä on päästy varsin helposti ja nopeasti, ovat uhanalaisia. Seurauksena niiden mahdollisesta lopettamisesta voi olla terveyspalvelujen heikkenemistä muutenkin, matkoja luunmurtumaepäilyjen vuoksi – ja hyvinkin myös toteamatta jääviä murtumia ym. löydöksiä, kun ei haluta lähteä mahdollisesti turhalle matkalle ja ehkä hyvinkin ruuhkaiseen toimipisteeseen.
Pelastustoimen merkitys kasvaa yhteiskunnan haavoittuvuuden lisääntyessä. Esimerkiksi väestön ikääntyminen heikentää yksilöiden toimintamahdollisuuksia hädän hetkellä.
Satakunnassa jo 12 prosenttia asukkaista on yli 75-vuotiaita. On tärkeää, että ihminen saa apua, kun hän on kaikkein haavoittuvaisimmillaan.
Meidän tulisi puhua enemmän siitä, miten eriarvoisessa asemassa työikäiset ovat riippuen siitä, ovatko he työsuhteessa vai eivät. Työsuhteessa olevilla on käytettävissään työterveyshuolto, joka on useimmiten toimiva palvelu. Työttömänä työnhakijana olevan henkilön hyvinvointi, terveys ja työkyky ovat aivan yhtä tärkeitä, kun työsuhteessa olevan.