Mielenterveys on keskeinen osa yhteiskunnan ja yksilön hyvinvointia. Jokaisella yksilöllä on vastuu omasta mielenterveydestä, mutta yhteiskunta määrää pelikentän, mille mielenterveys rakennetaan. Eheän milenterveyden juuret ovat itsensä hyväksymisessä. Itsensä hyväksymisen esteenä on useimmiten häpeän tunne, mutta häpeää voi olla vaikea tiedostaa, sillä se kätkeytyy syvälle sisimpäämme.
Häpeä syntyy varhaisissa vuorovaikutussuhteissa – kun lapsi ilmaisee itseään ja tuleekin torjutuksi. Kun hyväksynnän toivossa kiellämme itsemme, muutumme pelokkaiksi, emme uskalla tutkia maailmaa ja yhteys syvimpään itseemme katkeaa. Helsingin Sanomien mukaan suomalaisten häpeä kumpuaa köyhyydestä, ruumiillisesta kurituksesta, sodasta ja lamoista. Eri sukupolvilla, yhteisöillä ja perheillä on erilaisia tapoja ja syitä häpeään. Oikeastaan kaikki, mikä erottaa muista voi aiheuttaa häpeää ja erilaisuuden peittely vain lisää sitä.
Kun häpeää ei pysty kohtaamaan, se vaikuttaa oleellisesti mielenterveyteen. Moniin suomalaisen yhteiskunnan ongelmiin, kuten masennukseen, itsetuhoisuuteen, alkoholismiin ja erilaisiin mielenterveyden vaikeuksiin liittyy käsittelemätöntä häpeää. Häpeää peitellään usein viimeiseen asti roolin takana: miellyttäjä, itsekriittisyys tai jatkuva syyllisyyden tunne toimivat häpeän piilottajina. Häpeästä voi tehdä siedettävää. Ensimmäiseksi se pitää kohdata – häpeän vastalääke on itsensä hyväksyminen kokonaisuudessaan.
Milenterveyden edistäminen ei ole koskaan noussut Suomessa trendiksi, toisin kuin fyysisen terveyden edistäminen. Nyt kuitenkin nuoret murtavat suomalaista puhumattomuuden kulttuuria, he ovat uskaltaneet pyytää apua ja päättäneet katkaista ylisukupolvisia traumoja. Aikuisten ja yhteiskunnan vastuulla on kuunnella heitä.
THL:n mukaan lähes joka viidennellä 18-22 oli mielenterveyteen liittyvä käynti julkisessa terveydenhuollossa vuonna 2020. Eri tutkimusten mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä. Yhteiskunnan vastuulla on tarjota tukea, palveluita ja turvallinen elinympäristö sekä tehdä yhteiskunnallisia päätöksiä, jotka vähentävät mielenterveyden ongelmia, syrjintää ja epätasa-arvoa.
Ongelmien juurille on mentävä: koululaisten mielenterveystaitoja ja medialukutaitoa on vahvistettava. Neuvoloissa on panostettava enemmän vanhempien mielenterveyden edistämiseen, syy seuraus suhteita on tarkasteltava ja puheeksiottamisen kynnystä on madallettava. Yhteiskunnan tulee rakentaa sellainen pelikenttä, jossa yksilö pystyy omien mielenterveystaitojen avulla rakentamaan itselleen eheän elämän ja hyväksymään itsensä sellaisena kuin on.
Kristiina Raula
eduskuntavaaliehdokas, sairaanhoitaja, somevaikuttaja
Kirjoitus on julkaistu Satakunnan Kansassa 4.3.2023.