Mielipidekirjoituksessa 17.3. (LS) kansanedustajat Marttinen ja Ollikainen sekä INFRAn toiminnanjohtajat Annevirta ja Knuts katsoivat Vt 8 tukosten vaarantavan koko Suomen, ja esittivät tien vetävyyden parantamiseksi jätti-investointeja. Väylien kehittämiselle haluttiin luotavan kunnianhimoinen visio.
Pidän koko tien nelikaistaistamista tarpeeseen nähden kalliina. Nykyisellä kustannustasolla se lisäisi vuosittaisia ylläpitokustannuksia parilla miljoonalla eurolla, eivätkä kortit povaa bitumin ainakaan halventuvan tulevaisuudessa. 1,65 miljardissa keikkuva tiestön korjausvelka näkyy jo nyt karmeina monttuina, ja ylläpitoa vaativien kaistakilometrien lisäämiseen on syytä suhtautua varauksella.
Jos valtiolla on säästötavoitteista huolimatta rahkeita investoida miljardi satakuntalaiseen infraan, on olemassa myös paremmin tarvetta vastaavia ratkaisuja. URPO-rata yhdistäisi Satakunnan viimein osaksi etelän kasvua. Kunnianhimon puutetta kukaties, mutta nousukaudellakin raideliikenteen investoinnit on jätetty rannikolla tekemättä, vaikka lukuisat tutkimukset ja muiden maakuntien matkustajamäärät ovat kysynnän osoittaneet.
Rauma on lähes prikulleen samalla etäisyydellä Helsingistä kuin Lappeenranta, mutta siinä missä eteläkarjalaiset heilahtavat junalla pääkaupunkiin kahdessa tunnissa, Raumalta Helsinkiin matkustaa bussilla neljä tuntia. Turun aiheuttaman koukkauksen takia URPO-radan rakentaminen ei lyhentäisi matka-aikaa aivan kahteen tuntiin, mutta kolmeen kuitenkin. Kasitien kehittämisen kannalta URPO:lla on vielä yksi ässä hihassa: matkustajamäärä- ja rahtiarvioiden sekä liikennelaskennan perusteella voidaan laskea, että radan rakentaminen vähentäisi sekä henkilö- että tavaraliikennettä maantiellä noin viidenneksen.
Radan rakentamisen jälkeen jäisi vielä yli puoli miljardia käyttämättä. Taskussa polttavalla rahalla voidaan tehdä vielä liikennemääriltään väljentyneelle kasitielle kunnon tasonnosto.
Kirjoittajien mainitsemat fossiilittomien käyttövoimien jakeluinfra ja digitalisointitavoitteet tien varteen ovat erinomaisia ideoita, ja niihin kannattaa panostaa. Kun näiden parannusten lisäksi poistetaan vaarallisimmat risteykset, peruskorjataan tie ja helpotetaan sen painetta raideliikennettä kehittämällä, saadaan koko yhtälö optimoitua ekologisuuden, sujuvuuden ja kustannustehokkuuden kannalta. Väylän laatu tarkoittaa muutakin kuin kaistojen määrää ja liikenneyhteyksiä parantaessa meidän kannattaa vaatia rahoillemme parempaa vastinetta kuin vain lisää asfalttia.
Tommi Nummelin
Raumalainen vihreä eduskuntavaaliehdokas, diplomi-insinööri
Kirjoitus on julkaistu Länsi-Suomessa 21.3.2023.