Peruspalveluiden tulee olla saavutettavissa varallisuudesta ja muusta elämäntilanteesta riippumatta. Se on aina sosiaalisesti, inhimillisesti ja taloudellisesti paras vaihtoehto. Toivottavasti tämä näkemys on laajalti ymmärretty myös valtuuston tasolla.
Moniammatillinen yhteistyö siellä, missä lapset ja nuoret jo valmiiksi ovat, varmistaa sen, että apu on lähellä, kun sitä tarvitaan. Mitä vahvemmin sote-palvelut ovat osana kouluyhteisön arkea, sitä ripeämmin voimme auttaa lapsia, nuoria ja heidän perheitään. Tutut kasvot koulun käytävällä lisäävät luottamusta ja helpottavat avun hakemista – olipa kyse sitten mielenterveydestä, tapaturmasta välitunnilla tai hammastarkastuksesta.
Olemme nähneet, että myös Satakunnassa tarve on akuutti – erityisesti näin koronakriisin jälkeisessä maailmassa. Nuorten mielenterveyspalvelujen tilanne on kriittinen. Tämän vuoden kouluterveyskyselyn mukaan yli joka viides satakuntalaisnuori kertoo vähintään kaksi viikkoa kestäneestä masennusoireiluista. Yli 46 % on ollut viimeisen vuoden aikana huolissaan omasta mielenterveydestään. Erityisen tärkeää on, että mielenterveyspalvelujen pariin pääsy tai niiden pariin ohjaaminen on helppoa sieltä, missä nuoret jo ovat, kuten kouluissa ja nuorisotyön parissa.
On arvovalinta, jäämmekö Satakunnassa ihmettelemään, kun ilmastokriisiä torjutaan muualla. Vai asetummeko eturintamassa turvaamaan tulevien sukupolvien Suomea ja maailmaa?
Murtuneelle jalalle saa avun välittömästi, murtuneelle mielelle kuukausien kuluttua. Mielenterveyteen panostaminen on panostamista tulevaisuuteen, talouteen ja työllisyyteen.
Satakunnan vetovoimaisuuden lisäämisessä avainasemassa ovat kiinnostavat korkeakoulut, joilla on mahdollisuus joustaa tutkintojen sisällössä elinkeinoelämän tarpeen mukaan.