Peruspalveluiden tulee olla saavutettavissa varallisuudesta ja muusta elämäntilanteesta riippumatta. Se on aina sosiaalisesti, inhimillisesti ja taloudellisesti paras vaihtoehto. Toivottavasti tämä näkemys on laajalti ymmärretty myös valtuuston tasolla.
Parhaillaan päätetään Satakunnan hyvinvointialueen tulevista, vuoden 2023 alusta voimaan tulevista asiakas- ja potilasmaksuista. Lain mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua on mahdollista alentaa silloin, kun se on kohtuuton asiakkaan taloudelliseen tilanteeseen nähden. Nyt hyvinvointialueella esitetään sairaalamaksujen (mm. hoitopäivämaksut) jättämistä alennusmahdollisuuden ulkopuolelle.
Osaajapulasta kärsivässä maakunnassa ei ole varaa menettää yhtäkään korkeakoulutuksen yksikköä tai koulutuspaikkaa. Samasta syystä Satakunnalla ei ole varaa siihen, että asukkaita tai Satakuntaan muuttamista harkitsevia palvelevat laadukkaat varhaiskasvatuksen ja opetuksen palvelut heikkenisivät työvoimapulan vuoksi.
Hyvinvointialueen hallitukselle esitettävä omaishoitoa ja omaishoitajien asemaa koskeva asiakokonaisuus ei sisällä riittävää tarpeiden eikä vaikutusten arviointia. Aluehallitukselle nyt tehty esitys sitoo päättäjien kädet myös tulevien vuosien talousarvioissa hyvinvointialueella. Kuitenkaan mallin tueksi ei esitellä omaishoidon ajantasaisia kustannuksia, kustannusten ennakointia eikä tarveanalyysiä. Päätöksentekijöille ei käy ilmi, miten hyvinvointialueen väestörakenne suhteutuu omaishoidon tarpeeseen ja kustannuksiin tulevaisuudessa.
Vihreä ryhmä eli Laura Pullinen, Irmeli Elomaa ja kokouksessa Julia Liljegreniä sijaistanut Kaarina Ranne äänestivät Varhilan valinnan puolesta. Vihreät painottivat valinnassa Varhilan pitkää kokemusta soteuudistuksen valmistelussa, ammattitaitoa sekä hänen käsityksiään johtajuudesta esimerkiksi henkilöstön osallistamisen osalta. Lisäksi vihreät luottivat hänen kykyynsä painottaa päätöksentekijöiden ja viranhaltijoiden välistä luottamusta tekemisen lähtökohtana.
Vihreä valtuustoryhmä edellyttää hyvinvointialueen valmistelun ja päätöksenteon pohjaavan avoimuuteen, parhaaseen tutkittuun tietoon sekä osallisuuteen. Tehdyillä selvityksillä ei ole merkitystä, jos niitä ei huomioida päätöksenteon taustalla. Onko työntekijäryhmiä, joita tämä kauaskantoinen päätös koskee, riittävästi osallistettu asian valmistelussa? Vaarana näyttää olevan, että hyvinvointialueelle siirtyvät työntekijät saavatkin huonommat työterveyshuollon palvelut kuin nykyisessä työsuhteessaan.