Strategiasta puuttuu sisältö, eikä se linjaa selkeästi hyvinvointialueen lähitulevaisuutta. Miten tällaisella strategialla voidaan ohjata hyvinvointialueen työtä?
Satakunnan aluevaltuuston syksyn ensimmäinen kokous pidettiin maanantaina 26.9. Kokouksessa myönnettiin ero aluevaltuutetullemme Julia Liljegrenille, joka lähti tehtävästään muuttaessaan Kuopioon. Tämän johdosta ensimmäisenä varavaltuutettuna toiminut Kaarina Ranne valittiin hänen tilalleen aluevaltuutetuksi.
Hyvinvointialueen hallitukselle esitettävä omaishoitoa ja omaishoitajien asemaa koskeva asiakokonaisuus ei sisällä riittävää tarpeiden eikä vaikutusten arviointia. Aluehallitukselle nyt tehty esitys sitoo päättäjien kädet myös tulevien vuosien talousarvioissa hyvinvointialueella. Kuitenkaan mallin tueksi ei esitellä omaishoidon ajantasaisia kustannuksia, kustannusten ennakointia eikä tarveanalyysiä. Päätöksentekijöille ei käy ilmi, miten hyvinvointialueen väestörakenne suhteutuu omaishoidon tarpeeseen ja kustannuksiin tulevaisuudessa.
Aluevaltuusto valitsi kokouksessaan 17.5. jäsenet kuuteen lautakuntaan. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden lautakunnan jäseneksi valittiin vihreiltä Laura Pullinen ja hänen varajäsenekseen Tami Sirén. Aikuisten palveluiden lautakuntaan nimettiin Minka Leino-Holm ja Ikääntyneiden palveluiden lautakuntaan Kaarina Ranne.
Vihreä valtuustoryhmä edellyttää hyvinvointialueen valmistelun ja päätöksenteon pohjaavan avoimuuteen, parhaaseen tutkittuun tietoon sekä osallisuuteen. Tehdyillä selvityksillä ei ole merkitystä, jos niitä ei huomioida päätöksenteon taustalla. Onko työntekijäryhmiä, joita tämä kauaskantoinen päätös koskee, riittävästi osallistettu asian valmistelussa? Vaarana näyttää olevan, että hyvinvointialueelle siirtyvät työntekijät saavatkin huonommat työterveyshuollon palvelut kuin nykyisessä työsuhteessaan.