
Henry Flinkman: Tänä keväänä päätetään Suomen suunta
Seuraavilla sukupolvilla ei ole enää mahdollisuutta valita. Siksi meidän on tehtävä se heidän puolestaan.
Seuraavilla sukupolvilla ei ole enää mahdollisuutta valita. Siksi meidän on tehtävä se heidän puolestaan.
Miten yritystuet sitten voidaan valjastaa palvelemaan niin suomalaista teollisuutta kuin torjumaan ilmastonmuutosta? Ensisijaisesti tietysti luopumalla päästökaupan kompensoinnista ja energiaveron palautuksista. Näiden sijaan tukia kannattaa ohjata yrityksille, jotka panostavat tutkimus- ja kehitystoimintaan tai suunnittelevat erityisesti isoja ympäristöystävällisiä investointeja.
Onnistunut oppimispolku lähtee jo varhaiskasvatuksesta, jossa lapsi saa kielellisiä virikkeitä ja opettelee sosiaalista vuorovaikutusta.
Uudet ja rohkeat maakunnan elinkeinoelämää vauhdittavat hankkeet ja impulssit syntyvät juuri korkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa.
Kulutusta voidaan muuttaa kestävämpään suuntaan vähentämällä luonnosta otettavien raaka-aineiden määrää ja siirtymällä kierrätysraaka-aineiden käyttöön.
Kalajoki mielletään Suomessa jo nyt köyhäksi ja pilatuksi alueeksi, jonka luonnonarvoista ei huolehdittu. Haluammeko saman kohtalon?
Satakunnan vetovoimaisuuden lisäämisessä avainasemassa ovat kiinnostavat korkeakoulut, joilla on mahdollisuus joustaa tutkintojen sisällössä elinkeinoelämän tarpeen mukaan.
Tulevan hallituksen olisi otettava tavoitteeksi nollatoleranssi sisäilmaoireilun suhteen julkisissa rakennuksissa.
Ensimmäistä kertaa vihreä kansanedustajan paikka Satakunnassa on aivan käden ulottuvilla. Tilanne on kutkuttavan jännittävä. Satakuntalaisilla on nyt mahdollisuus antaa ääni ilmaston, koulutuksen ja tasa-arvon puolesta, joka kantaa eduskuntaan asti.