Yhdeksi kuumaksi perunaksi eduskuntavaalien alla on noussut teollisuus ja teollisuuden päästöt. Virheellisesti oletetaan, että Vihreiden tarkoitus on ajaa kotimainen teollisuus pois maasta tai kokonaan alas. Vihreiden tavoitteena on kehittää kotimaista teollisuutta entistä puhtaampaan suuntaan, jotta Suomessa saavutetaan hiilineutraalisuus ennen vuotta 2030.
Teollisuuden kehityksessä avainasemassa on valtion valtion maksamat yritystuet. Valtio maksaa yrityksille erilaisia tukia n. 4 miljardia euroa suoraan (n. 1mrd) ja välillisesti mm. verohelpotuksina (3mrd). Välillisesti maksettavia tukia ovat mm. teollisuuden energiaveron palautus. Paljon sähköä käyttävälle teollisuuden yritykselle siis maksetaan energiaverosta takaisin parhaimmillaan 85%. Tämä ei kannusta teollisuuden yrityksiä kehittämään energiatehokkaampia tuotantomenetelmiä.
Toinen teollisuuden kehitystä ja hiilineutraalin energian käyttöönottoa jarruttava tekijä on yrityksille maksettava päästökauppakompensaatio. Päästökauppa itsessään tarkoittaa sitä, että yritykset joutuvat maksamaan päästöoikeuksistaan, mutta jos näitä maksuja kompensoidaan verorahoilla, ei tämäkään kannusta energiaintensiivistä teollisuutta siirtymään ympäristö- ja ilmastoystävällisempiin tuotantomuotoihin, saati käyttämään hiilineutraalia energiaa.
Miten yritystuet sitten voidaan valjastaa palvelemaan niin suomalaista teollisuutta kuin torjumaan ilmastonmuutosta? Ensisijaisesti tietysti luopumalla päästökaupan kompensoinnista ja energiaveron palautuksista. Näiden sijaan tukia kannattaa ohjata yrityksille, jotka panostavat tutkimus- ja kehitystoimintaan tai suunnittelevat erityisesti isoja ympäristöystävällisiä investointeja.
Suomessa TKI-panostusten trendi on ollut huolestuttava ja laskusuhdanteessa jo pidemmän aikaa. Kun energiaveron palautuksista ja päästökauppakompensaatiosta luovutaan, voidaan yritystuet jälleen ohjata TKI-toimintaan. Tämä hyödyttää myös korkeakouluja, sillä tutkimus- ja kehitystyö kytkee yritysmaailman ja korkeakoulut toisiinsa ja tämä yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia.
Seuraavan neljän vuoden aikana on otettava ensimmäiset askeleet yritystukijärjestelmän uudistamiseksi. Yritystuilla on luotava uutta, energiatehokasta kehittyvää teollisuutta ja tukijärjestelmän uudistamista jarruttavat kannustinloukut on purettava. Satakunnalla on tämän jälkeen kaikki mahdollisuudet nousta Suomen johtavaksi puhtaan teollisuuden maakunnaksi.
Marianna Hanni on raumalainen projekti-insinööri ja eduskuntavaaliehdokas.