Korkeakoulutuksen visio 2030 -selvityksessä OKM kartoitti korkeakoulujen toiminnan ja rahoituksen tulevaisuuskuvaa. Visio ennakoi koulutuksen isoja muutoksia. Pienenevien ikäluokkien vaikutuksesta koulutuspaikkojen määrä tulee vähenemään. Sen sijaa jatkuvan oppimisen ja työelämän muuttuva osaamistarve avaa uudenlaisia koulutuksen lisäämismahdollisuuksia.
Satakunnassa on pulaa osaavasta, koulutetusta työvoimasta. Toisen asteen tutkinnon suorittaneita on, mutta korkeakoulutettujen määrä on alle valtakunnallisen keskiarvon. Satakuntaliiton tiedon mukaan koulutustason kasvussa on havaittu pysähtymistä, myös korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä on vähentynyt viime vuosien aikana.
Joustava uuden osaamisen hankkiminen suoritetun tutkinnon päivittämiseksi tai toiseen ammattiin kouluttautuminen tulevatkin luomaan kysyntää, johon korkeakoulujen koulutustarjonnan tulee vastata. Työelämässä tapahtuu nopeita muutoksia kuten olemme huomanneet. Osaamistarpeisiin reagoivat muuntokoulutukset ja muu täydennyskoulutus tulevatkin korkeakouluissa merkittäviksi opiskeluväyliksi tutkintokoulutuksen rinnalle.
Korkeakouluilla on tiukkeneva kilpailutilanne opiskelijoiden, rahoituksen ja koulutuksen sisältöjen suhteen. Tämän vuoksi ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyössä on nähty monenlaisia yhdentymisiä ja yhteistyömalleja. Usein ratkaisut ovat olleet juuri alueellisia ja niillä on haettu tarpeellisia synergia- ja vaikuttavuusetuja.
Satakunnassakin on vireää ja toimivaa yhteistyötä eri koulutuksentuottajien välillä. Porin yliopistokeskuksen ja Satakunnan ammattikorkeakoulun kesken on loistavat mahdollisuudet luoda vahvaa alueellista korkeakoulua hakemalla ennakkoluulottomasti uudenlaisia yhteistyön muotoja.
Mielestäni jokainen maakunta tarvitsee korkeakoulunsa. Ne ovat maakunnan moottoreita, niiden merkitys alueen elinvoimaisuudelle on kiistatonta. Niillä on ratkaiseva merkitys alueen yritys- ja työelämäkehitykselle. Uudet ja rohkeat maakunnan elinkeinoelämää vauhdittavat hankkeet ja impulssit syntyvät juuri korkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa.
Korkeakoulutuksen visiossa nähdäänkin nyt tarpeellisena tutkimuksen rahoituksen lisääminen. Esitys tki-rahoituksen korottamisesta neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta nostaisi Suomen muiden pohjoismaiden tasolle. Näillä rahoituksen korjauksilla saataisiin turvattua valtakunnallista ja alueellista kehittymis- ja kilpailukykyä.
Meillä on erinomaiset lähtökohdat kehittää omanlaista satakuntalaista korkeakouluverkkoa vahvistamalla olemassa olevia voimia sekä hakemalla rohkeasti uusia kumppanuuksia ja meille sopivia toimintatapoja.
Henry Merimaa on SAMK Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Satakunnan Vihreiden eduskuntavaaliehdokas Porista.