Kiinteistökohtaiset aurinkosähköjärjestelmät ovat muutamassa vuodessa tulleet markkinoille Suomessa. Syynä oli sekä aurinkosähköpaneelien hinnan aleneminen sekä Euroopan unionin politiikkatoimet. Energiayhtiöille tuli velvoite ottaa vastaan sähköä pientuottajilta ja siihen liittyviin laitteisiin luotiin standardi. Tämä teki mahdolliseksi tehdä kansalaistoimintana eurooppalaisille toimittajille tarjouspyyntöjä isoista yhteistilauksista, mikä alensi hintatasoa. Pienten markkinoiden takia Suomen hintataso oli korkealla, mutta nyt lisääntynyt kysyntä on laskenut hintatasoa myös Suomessa ja yhä enemmän hankitaan yksittäisiä järjestelmiä suomalaisilta toimittajilta. Sähköverkkoyhtiöt ovat löytäneet tästä uutta liiketoimintaa ja kokemukset yhtiöistä ovat hyviä.
Aurinkosähkön liittäminen rakennuksen sähköjärjestelmään on sähköteknisesti melko yksinkertaista. Sen sijaan aurinkolämpöjärjestelmän liittäminen rakennuksen lämpöjärjestelmään on paljon monimutkaisempaa, mikä on eräs syy aurinkolämmön hitaampaan yleistymiseen. Aurinkolämpökeräinten hyötysuhde riippuu voimakkaasti siitä, millaisella lämpötilatasolla keräin toimii. Keräinten vuosituotto voi olla jopa kolminkertainen, mikäli rakennuksen lämpöjärjestelmän suunnittelussa on huomioitu keräimen ominaisuudet. Keräimet vaativat rinnalleen vesivaraajan, johon lämpöä varastoidaan käytettäväksi illalla, yöllä ja lähipäivinä. Varaajaan pitää liittää lämmönvaihdin, jollaista ei yleensä ole valmiina sähkökäyttöisessä vesivaraajassa. Aurinkolämmön käyttöön ottoa hidasta jossain määrin suunnittelijoiden asiantuntemuksen puute. Tosin on hyviä esimerkkejä siitä, että suunnittelijan aloitteesta uudisrakennukseen tai peruskorjattavaan rakennukseen on asennettu aurinkolämpö tai –aurinkosähköä. Näin tapahtui Ulvilassa Vanhankylän koulun peruskorjauksen yhteydessä pari vuotta sitten.
Teknisesti aurinkoenergialaitteisto on koeteltua ja luotettavaa tekniikka. Laskurien avulla on mahdollista arvioida keskimääräinen vuosituotto. Aurinkoenergian laajamittaisempi käyttöönotto vaatii tilaajalta aloitteellisuutta ja aktiivisuutta, mutta myös suunnittelijoiden aloitteellisuutta sekä kouluttautumista tämän voimakkaasti kasvavan energiamuodon tuntemiseen. Kuntapolitiikassa voidaan edellyttää, että uudisrakentamisessa ja korjausrakentamisessa arvioidaan aina aurinkoenergian käyttömahdollisuus. Aurinkoenergia on ehtymätön energialähde ja sen avulla voidaan säästää muita uusituvia, mutta rajallisia energialähteitä, kuten biomassaa tai vesivoimaa. Aurinkoenergian varastointia sähkönä akkuihin tai lämpönä erilaisiin varaajiin on ollut pitkään tutkimus- ja kehityskohteena. Mielenkiintoinen ratkaisu on myös se, että aurinkosähkön avulla vedestä ja hiilidioksidista tehdään metaania, joka pumpataan maakaasuverkkoon.
Sakari Aalto on ulvilalainen sairaanhoitaja ja ensihoidon lehtori, kaupunginvaltuutettu ja Satakunnan Vihreiden eduskuntavaaliehdokas.