Työhyvinvointi on sekä työnantajan että työntekijän vastuulla – sitä kehitetään ja pidetään yllä yhdessä. Työyhteisöissä on oleellisen tärkeää ymmärtää työhyvinvoinnin merkitys sekä oppia ennen kaikkea löytämään työstä palkitsevia ja positiivisia asioita niin yksilö- kuin yhteisötasolla. Työhyvinvointia tulee kehittää itseä, ei työantajaa varten.
Matkustakaamme vuoteen 2026. Kesät ovat kuumempia, syksyt sateisempia. Yhä useampi liikkuu paikasta toiseen sähköllä tai kaasulla. Monilla meistä on kodissamme etäohjattava lämmitys- ja lukitusjärjestelmä. Lihankulutus on harkitumpaa ja kasvisruokaversiot entistä yleisempiä. Etätyö on osa normaalia työelämää, samoin osa-aika- ja freelancer-työ. Sote-palveluiden osalta moni asia on parantunut. Osaajapula on hankala, mutta sen ratkaisemiseksi on keksitty joitakin ratkaisuja, muun muassa työperäistä maahanmuuttoa on lisätty. Satakunta on elinvoimainen maakunta.
Kaikissa kunnissa olevat sopimuspalokuntien ylläpitämät paloasemat ovat ratkaisevassa asemassa siinä, että hätätilanteissa avuntarvitsijat tavoitetaan nopeasti myös haja-asutusalueilla. Koska uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita on ”taata yhdenvertaiset palvelut koko Suomessa” ja myös ”Satakunnassa uudistaminen tehdään palvelut edellä, ihmiskeskeisesti”, ei ole syytä sivuuttaa sopimuspalokuntiin vuosikymmenten aikana kerääntynyttä asiantuntemusta.
Kansalaisvaikuttaminen on ollut tärkeä tekijä Suomen kehittymisessä yhdeksi maailman onnellisimmaksi ja vähiten korruptoineeksi maaksi.
Satakunnan Vihreät nimesivät 17 ensimmäistä aluevaaliehdokastaan ensi vuoden tammikuussa käytäviin aluevaaleihin. Aluevaaleissa valittavat henkilöt tulevat jatkossa päättämään sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä ja pelastustoimen järjestämisestä Satakunnan hyvinvointialueella.