Luontoympäristöjen taloudellisen hyödyn yhteenlaskettu potentiaali pelkästään masennuksen, tyypin 2 diabeteksen ja astman lääkehoidon osalta on Luken arvion mukaan Suomessa vuosittain 139,4 M€ ‒ 290,8 M€, riippuen menetettyjen elinvuosien arvon määrityksestä. Kokonaisuudessaan luontoympäristöjen terveystaloudellinen arvo on Suomessa jopa 2,5 miljardia euroa vuodessa.
Sata-alueen hyvinvointikertomus kertoo, että yli 65-vuotiaiden humalahakuinen juominen on lisääntynyt vuosina 2020-2024 45 prosenttia. Tulos on hälyttävä. Samaan aikaan ikääntyneiden yksinäisyyden ja turvattomuuden kokemukset ovat lisääntyneet.
Monen pienituloisen ahdinko on pahentunut sosiaalietujen pienentymisen ja työttömyyden lisääntymisen vuoksi. Vakava sairaus lisää tätä ahdinkoa tulojen pienenemisen ja sairauskulujen lisääntymisen vuoksi.
Hyvinvointialueiden tehtävänä on huolehtia, että sosiaalihuollon palvelut pysyvät korkealaatuisina ja asiakasturvallisuus toteutuu, myös lainsäädännön muuttuessa. Tämän vuoksi vihreä aluevaltuustoryhmä esittää seuraavaa:
Satakunnassa on noin 430 jälkihuoltonuorta. Satakunnan hyvinvointialueelle on perustettu jälkihuoltoyksikkö, jossa tehdään pienillä resursseilla valtavasti työtä tukea tarvitsevien nuorten kanssa. Porissa on vuonna 2021 tarkasteltu jälkihuoltonuorten tilanteita, jolloin selvisi, että heistä noin kolmannes on hyvin vahvan tuen tarpeessa, noin kolmannes on hyvässä tilanteessa ja noin kolmannes on näiden kahden vaihtoehdon välillä.