Jälkihuolto on lastensuojelun sijaishuollon tai pitkän avohuollon sijoituksen päättymisen jälkeen tarjottavaa tukea lapselle tai nuorelle. Jälkihuollon tarkoituksena on tukea lapsen kotiutumista sijaishuollosta tai auttaa aikuistuvaa nuorta hänen matkallaan kohti itsenäistä elämää. Enemmistö jälkihuollon asiakkaista on täysi-ikäisiä. Jälkihuollon nuorilla on usein erityistä tarvetta tuelle. Huostaanoton päättyessä nuoren tuen tarve voi olla erittäin suuri: Ei välttämättä ole tukiverkostoja, joihin tukeutua ja ongelmat voivat olla kasautuneita.

Tuoreessa hallitusohjelmassa linjataan, että lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa ollaan laskemassa 25:stä 23:een ikävuoteen. Tämä on erittäin ongelmallista mm. siksi, että jälkihuollon ikäraja nostettiin 25:een ikävuoteen vasta edellisellä hallituskaudella, eikä tämän toimenpiteen vaikutuksia ole pystytty vielä riittävästi arvioimaan. On kuitenkin olemassa tutkimusnäyttöä hyvin toteutetun jälkihuollon vaikuttavuudesta sekä inhimillisellä että taloudellisella tasolla (Ks. Heino 2021).

Jälkihuolto on palvelu, johon todella kannattaa panostaa. Jälkihuollon asiakasnuorten asema on usein heikompi muihin nuoriin verrattuna, ja ongelmat voivat olla vaikeita sekä kasautuneita. Tämä näkyy esimerkiksi jälkihuollon nuorten alhaisemmassa koulutustasossa, työllistymisen haasteissa, taloudellisissa vaikeuksissa, mielenterveysongelmien yleisyydessä. Jälkihuollossa näkyy myös ongelmien ylisukupolvisuus, jonka katkaisemiseksi kannattaa tehdä työtä. Laadukas jälkihuolto voi parhaillaan pelastaa henkiä.

Satakunnassa on noin 430 jälkihuoltonuorta. Satakunnan hyvinvointialueelle on perustettu jälkihuoltoyksikkö, jossa tehdään pienillä resursseilla valtavasti työtä tukea tarvitsevien nuorten kanssa. Porissa on vuonna 2021 tarkasteltu jälkihuoltonuorten tilanteita, jolloin selvisi, että heistä noin kolmannes on hyvin vahvan tuen tarpeessa, noin kolmannes on hyvässä tilanteessa ja noin kolmannes on näiden kahden vaihtoehdon välillä. Tulos on samansuuntainen, kun esim. Helsingissä tehdyssä selvityksessä.

Lainsäädännön poukkoilu on erityisen ongelmallista jo valmiiksi haastavassa asemassa olevien nuorten kannalta, mutta se on myös sitä vasta perustetun, kehitysmyönteisen ja hyvää työtä tekevän uuden jälkihuoltoyksikön kannalta. Alan ammattilaiset ansaitsevat mahdollisuuden pitkäjänteiseen työn suunnitteluun. 

Jälkihuollon ikärajan lasku aiheuttaa sen, että 23-25 -vuotiaat jälkihuoltonuoret ohjautuvat aikuissosiaalityön asiakkaiksi. Vaikka aikuissosiaalityössäkin tehdään upeaa työtä suurella ammattitaidolla, siellä ei ole resursseja kymmenien erittäin vaikeassa tilanteessa olevassa nuorten intensiiviselle tukemiselle. Ikärajan laskemisella haettu säästö on vaatimaton tai jopa olematon suhtautettuna pidemmän aikavälin vaikutuksiin. 

Esitämme, että Satakunnan hyvinvointialue säilyttää lastensuojelun jälkihuollon ikärajan 25:ssä ikävuodessa vuonna 2020 voimaan tulleen lain mukaisesti myös jatkossa.

Vihreä aluevaltuustoryhmä

Lähteet:

Heino, Tarja (29.4.2021) Mitä tutkimus kertoo lastensuojelun jälkihuollosta ja sen kehittämisen tarpeista? URL: https://thl.fi/documents/10531/7378604/Mit%C3%A4+tutkimus+kertoo+lastensuojelun+j%C3%A4lkihuollosta+ja+kehitt%C3%A4misen+tarpeista.pdf/b18efe3b-7ef9-2143-bac0-345cdaab837e?t=1620399246562 Viitattu 10.9.2023

SO sotessa – Sosiaalipalvelut tutuiksi: Jälkihuolto -tallenne (29.9.2023) URL: https://youtu.be/r6jtTpSK160?si=b__GlMrdCylLdE8H Viitattu 10.9.2023