Tuntui mukavalta lukea kansanedustaja Eeva Kallin omista myönteisistä kokemuksista sopimuspalokuntatoiminnasta ja havainnosta, että hyvinvointialueuudistuksen valmistelussa toimintaa ei ole huomioitu riittävästi. Tässä on nyt näytön paikka kuntien luottamushenkilöedustajista kootuille sote-uudistuksen johto- ja ohjausryhmille tehdä päätös, että sopimuspalokunnat voisivat aidosti osallistua viranhaltijoiden tekemään valmistelutyöhön.
Kaikissa kunnissa olevat sopimuspalokuntien ylläpitämät paloasemat ovat ratkaisevassa asemassa siinä, että hätätilanteissa avuntarvitsijat tavoitetaan nopeasti myös haja-asutusalueilla. Koska uudistuksen tärkeimpiä tavoitteita on ”taata yhdenvertaiset palvelut koko Suomessa” ja myös ”Satakunnassa uudistaminen tehdään palvelut edellä, ihmiskeskeisesti”, ei ole syytä sivuuttaa sopimuspalokuntiin vuosikymmenten aikana kerääntynyttä asiantuntemusta.
Pelastustoimeen liittyen kommentoisin kirjoituksen paria sanavalintaa. Pelastuspalvelu sanana on hieman epämääräinen eikä tuo esille viranomaisten työnjakoa. Lisäksi se saattaa johtaa ajattelemaan vapaaehtoista pelastuspalvelua, jonka eräänä tehtävänä oleva kadonneiden etsintä tunnetaan ehkä parhaiten. Sammutustoiminta ja ensihoito liitetään yhteen, mistä saattaa saada kuvan niiden molempien olevan pelastustoimen alaista toimintaa. Ensihoito on kuitenkin sairaanhoitopiirien järjestämisvastuulla ja pelastustoimen tehtävä on tuottaa ensihoitopalvelulle ambulanssi- ja ensivasteyksikötoimintaa, mikäli siitä halutaan sopia. Sairaanhoitopiiri on siis isäntä ja pelastustoimi on renki ensihoidossa.
Etenkin ensivasteyksikköjen toiminnan mieltäminen pelastustoimen omaksi toiminnaksi, mitä pelastustoimi ei ole aina oikaissut, on ollut esteenä etenkin onnettomuuspotilaiden hyvälle hoidolle. Niin sairaanhoitopiirin kuin pelastustoimen johtavat viranhaltijat eivät ole pitäneet tärkeänä, että hätäkeskus hälyttää ensihoitopalveluun kuuluvan ensivasteyksikön pelastustoimen johtamiin tehtäviin vaan kaikkien pelastusyksikköjen oletetaan selviytyvän ensivasteyksikölle kuuluvista tehtävistä. Hätäkeskus käyttää ensivasteyksikköjä lähinnä vain äkillisten sairauskohtauksien alkuvaiheen ensihoitoon. Miksi onnettomuuspotilaat eivät ansaitse sitä, että heidät kohtaa ensimmäisenä terveystoimen ohjeistuksella ja valvonnassa toimiva yksikkö?
Sopimuspalokunnat toivottaisivat varmasti tervetulleiksi kaikkikin kansanedustajat asemilleen ja keskustelemaan siitä, käytetäänkö pelastusyksikköjä ja ensivasteyksikköjä kansalaisten näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla. Samalla olisi mahdollisuus ideoida, miten autoverovapaasti hankitut ensivasteyksiköt voisivat toimia kotiin annettavissa palveluissa suunniteltuna, mutta satunnaisesti tarvittavana osana tukipalveluja.
Sakari Aalto
sopimuspalokuntalainen, jäsen sekä pelastustoimen että ensihoitopalvelun hälytysosastoissa
Ulvila (kirjoitus julkaistu SK:ssa 20.10.2021)