Kunnallinen tarkastustoimi arvioi toiminnan järjestämisen tuloksellisuutta, tarkoituksenmukaisuutta ja laillisuutta. Se toteuttaa kansanviisautta, jonka mukaan ”herra se on herrallakin”. Toiminnan pitäisi tuoda esille myös virheet ja laiminlyönnit niiden korjaamiseksi.
Arvioni mukaan Satakunnan sairaanhoitopiirin tarkastustoimella ei ollut rohkeutta puuttua vuosina 2013–2018 potilasturvallisuutta vaarantavaan laiminlyöntiin, jonka tiesivät ainakin osa valtuutetuista ja ylin johto. Kyseessä oli hätätilapotilaan tutkimusta ja ensihoitoa koskevan ohjeen puuttuminen. Se olisi terveydenhuoltolain mukaan pitänyt antaa ensivasteyksikköjen henkilöstölle ja hyväksyttää valtuustossa jo ennen vuotta 2013. Nykymuotoinen ja eritasoisia yksiköitä sisältävä ensihoitopalvelu (prehospital akutsjukvård) aloitti silloin toimintansa.
Puute vaikutti lähes viidensadan ensihoitohälytyksiin osallistuvan henkilön toimintaan. Ohje olisi ollut tarpeen, koska henkilöiltä puuttuu yleensä terveydenhuollon ammattitutkinto. Ensivasteyksikkö hälytetään vuosittain runsas tuhat kertaa ja sen parin hengen suuruiselta henkilöstöltä odotetaan oikeita päätöksiä sekä hoitovälineiden käyttöä kiiretehtävissä ennen ambulanssin saapumista. Hätäkeskuksen arvion mukaan potilaalla on lähes aina hengitys tai verenkierto riittämätöntä. Ohje laadittiin vasta, kun eduskunnan oikeusasiamies huomautti asiasta.
Ehdotin useasti ohjeen laatimista ennen tekemääni kantelua, jonka seurauksena ohje laadittiin vasta vuonna 2018. Kansalaisena ja luottamushenkilönä en ole tähän mennessä saanut perusteluja ylimmältä johdolta tai tarkastustoimelta, miksi ohjeen laatimista pidettiin tarpeettomana. Oliko toiminta tuloksellista, vaikka potilaan ensimmäisillä auttajilla ei ollut toimintaohjetta? Onko niin, että lain velvoitteita hyvän hoidon järjestämiseksi pidetään Satasairaalan johdossa harkinnanvaraisina määräyksinä?
Lain noudattamatta jättämistä pidettiin Lounais-Suomen poliisilaitoksella virkakoneiston harkintavaltaan kuuluvana toimintana eikä asiasta aloitettu tutkintaa. Perusteluna käytettiin mm. toista laatupoikkeamaa. Valtuuston asettamat hätäpotilaan tavoittamisajat ylittyivät Satakunnassa vain vähän. Päätöksen yhteydessä laitos tosin antoi tarkat ohjeet, miten kansalainen voi omalla kustannuksellaan pyytää oikeuslaitosta arvioimaan toimintaa. Onko kohtuullista, että kansalaisen vastuulle jää selvityttää virkakoneiston oikeus ilman seuraamuksia olla noudattamatta määräyksiä ihmisen henkeen ja terveyteen sekä yleiseen turvallisuuteen liittyvässä asiassa?
Kirsi Pelvola on osoittanut tutkimuksessaan vuonna 2015, että sairaanhoitopiirien ulkoinen tarkastustoimi ei toimi täysin riippumattomana tehtävässään. Tutkimukseen osallistuneita maakuntia ei kerrottu. Kokemukseni mukaan sisäinen ja ulkoinen tarkastustoimi ei ole toiminut Satakunnassa kansalaisten edun mukaisesti sekä ylin johto ei ymmärtänyt vastuutaan jättäessään laatimatta ohjeen.
Sakari Aalto
Kirjoittaja on Satakunnan sairaanhoitopiirin yhtymävaltuuston jäsen, kuntavaaliehdokas (vihr.) Ulvila