Onnistuessaan oppilashuolto tukee lasta, perhettä ja usein myös koulun oppilasryhmää eli luokkaa. Toimiva oppilashuolto ei ole itsestäänselvyys. Se vaatii osaavaa henkilökuntaa, taloudellista panostusta ja yhteistyötä. Jokaisen lapsen pitää päästä matalallakynnyksellä esimerkiksi terveydenhoitajalle, koulukuraattorille ja koulupsykologille.
Suomalaiselle osaamiselle ja yrittäjyydelle on kova kysyntä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.” Harjanne toteaa. “Vähähiilinen siirtymä edellyttää suuria teollisia investointeja. Suomessa on todella hyvät edellytykset ja hyvät lähtökohdat tähän, ja meillä on mahdollisuus tarjota osaamista ja tuotteita myös vientiin. Työvoima ja tutkimus- ja kehityspanostukset eivät saisi muodostua tässä pullonkaulaksi, siispä tarvitsemme koulutus-, tutkimus- ja työperäistä maahanmuuttoa.
Lisävuosi peruskoulun jälkeen on varmaan monelle tarpeen, mutta merkityksellisempää on lisätä opiskelutaitoja opintojen alkupäässä. Tähän pyritään pedagogisella uudistuksella, pienten lasten koululla, johon sisältyvät varhaiskasvatus, esikoulu ja alkuopetuksen eli peruskoulun kaksi ensimmäistä luokkaa.