Joka postilaatikkoon pari kertaa viikossa sujahtavan Postisen kansilehdellä oli viime tiistaina kuva postikortista ja kuvan vieressä kehotus: Kiitä ja ilahduta veteraania, sotiemme naista tai lottaa postikortilla!
Kiittämiseen on aihetta. Aikana, jolloin sota riehuu Euroopassa, veteraanien muistaminen tuntuu entistä tärkeämmältä. Veteraanit eivät ainoastaan taistelleet itsenäisyydestä. He myös rakensivat maan sodan jälkeen.
Itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys. Sen saavuttaminen ja säilyttäminen on vaatinut vahvaa osallistumista, myös naisten taholta.
Viime vuonna ilmestyi kookas ja painava kirja Suomen naisten sota, joka esittää sanoin ja kuvin naisten kansalaisjärjestöissä tekemää valtavaa työmäärää toisen maailmansodan vuosina. Kun naiset uurastivat, pysyi armeija taistelukunnossa ja kansa hengissä!
Merkittävin naisten maanpuolustusjärjestö oli suojeluskunnan naisosastoista koostuva aseeton maanpuolustusjärjestö Lotta Svärd, joka teki monipuolista huoltotyötä niin puolustusvoimissa kuin siviilien keskuudessa.
Lottajärjestön nimen taustalla on runo Vänrikki Stoolin tarinoissa. Siinä Runeberg kertoo sotilaan vaimosta Lotta Svärdistä, joka oli miehensä mukana Suomen sodassa vuosina 1808-1809 auttaen ja huoltaen taistelijoita. Sota päättyi 1809 Haminan rauhaan, jossa Ruotsi luovutti koko Suomen Venäjälle.
Kun Suomi julistautui itsenäiseksi valtioksi joulukuussa 1917, maa ajautui veriseen sisällissotaan. Tammikuussa 1918 syttynyt sota päättyi toukokuussa, mutta yhteiskunta pysyi kahtiajakautuneena pitkään sen jälkeen.
Marraskuussa 1939 alkanut talvisota lähensi vapaaehtoisesti toimivia naisjärjestöjä. Maatalousnaiset, martat, lotat ja sosiaalidemokraattiset työläisnaiset kokoontuivat samoihin työiltoihin. Lottajärjestö ja Suomen sosialidemokraattinen naisliitto pääsivät sopuun siitä, että sama henkilö voi olla jäsen kummassakin yhdistyksessä.
Vuonna 1940 lottajärjestössä oli yli 130 000 jäsentä. Viimeinen varma tieto on vuodelta 1943, jolloin jäseniä oli 172 755. Jos jäsenmäärään lasketaan mukaan myös pikkulotat, jäsenluku oli 221 613. (Lotta Svärd – 100 vuotta yhteiskuntavastuuta, 2020)
Sekä suojeluskunta että lottajärjestö lakkautettiin marraskuussa 1944 Moskovan välirauhansopimuksen nojalla. Vanhemmalla sukupolvella on omakohtaisia muistoja siitä, millaista oli elämä Suomessa aikana, jolloin liittoutuneiden valvontakomissio istui Hotelli Tornissa keskellä Helsinkiä ja piti huolen siitä, että raskaan rauhansopimuksen ehtoja täytettiin viimeistä piirtoa myöten.
Kylmän sodan päättymisen jälkeen Suomessa voitiin hengittää vapaammin. 1992 perustettiin Lotta-perinneliitto samoin kuin sen paikallisosasto Rauman Lotta-perinneyhdistys. Molemmat juhlivat alkukesällä 30-vuotista taivaltaan.
Lottien avustus- ja huoltotyötä jatkanut Suomen Naisten Huoltosäätiö muutti nimensä 2004 Lotta Svärd Säätiöksi. Säätiö avustaa ja huoltaa jäseniään, vaalii lottaperinteitä, ylläpitää museotoimintaa ja tukee naisten kouluttamista kriisitilanteita varten.
1990-luvulta saakka Suomessa on myös vietetty kansallista veteraanipäivää. Veteraaneja on vielä elossa noin 3500, sotiemme naisia noin kymmenentuhatta, lottia noin tuhat ja pikkulottia 4000. Keski-ikä on 97 vuotta.
Tiistain Postisessa on tarkemmat ohjeet postikorttien lähettämisestä. Korttien tarkoituksena on ilahduttaa veteraaneja, lottia ja pikkulottia, tuoda iloa itsenäisyyspäivään ja lämmintä mieltä joulun odotukseen.
Raija Banerjee
Julkaistu sanomalehti Länsi-Suomessa 29.10.2022