Aluevaltuusto valitsee toimikautensa alussa hyvinvointialueen johtajan. Johtamisen laadusta onkin hyvä virittää nyt keskustelua. Valitaanko Satakunnan hyvinvointialueella yhden johtajan malli vai olisiko monialainen yhteisjohtajuus tarkoituksenmukaisempi?
Joka tapauksessa hyvinvointialueen johtajalta/johtajilta vaaditaan kokonaisvaltaista näkemystä sosiaali- ja terveysalasta sekä myös erikoissairaanhoidosta; siis laajaa ammatillista osaamista ja ymmärrystä. Edelleen johtajalta edellytetään työntekijöiden ja asiakkaiden inhimillistä kohtaamista.
Johtajalta odotetaan nykyaikaan kuuluvaa ja tutkitusti parhaita tuloksia tuottavaa yhteisöllisen toimintakulttuurin ylläpitoa ja sen jatkuvaa kehittämistä. Johtajalta edellytetään siis sekä tiedolla johtamista että palvelevaa johtamista.
Hyvinvointialueen johtajan vaatimuslista on pitkä ja odotukset johtajuuteen ovat suuret.
Miten sosiaali- ja terveysalan yhteensovittaminen saadaan uudessa organisaatiossa toteutettua?
Johtajan tulee tuntea monialaisen henkilöstön perustehtävät ja niiden vaatimukset suhteessa organisaation strategiaan ja ydintavoitteisiin. Johtajan asenne ja näkemys heijastuvat vahvasti koko työyhteisöön.
Määrätty ammattitausta ei välttämättä takaa laadukasta hyvinvointiorganisaation johtajuutta. Tarvitaan johtamiskompetenssia, joka perustuu nimenomaan laajoihin tietoihin, monipuolisiin johtamistaitoihin ja ennen kaikkea oikeaan asenteeseen suhteessa työntekijöihin, poliittiseen päätöksentekoon ja yhteistyökumppaneihin. Niin sosiaali- kuin terveydenhuoltolakikin painottavat johtajuudessa moniammatillista asiantuntemusta organisaation ja työyhteisökulttuurin jatkuvassa kehittämisessä.
Palvelujen organisoiminen ja integraation toteutuminen sosiaali- ja terveysalan, erikoissairaanhoidon palveluiden sekä pelastustoimen kesken vaatii uudenlaista yhteistyötä. Hyvinvointialueen suunnitellussa organisaatiorakenteessa pyritään välttämään eri toimialojen siiloutumista omiksi saarekkeikseen. Tavoitteena on siis kokonaisvaltainen palvelurakenne, jolla vastataan oikea-aikaisesti asiakkaiden moninaisiin tarpeisiin.
Näin ollen sote-alan ammattilaisten ja asiantuntijoiden tulee toimia myös johtajuuden tukijoina organisaation toiminnan jatkuvassa kehittämisessä. Kaikissa hyvinvointiorganisaation toiminnoissa tulee tavoitteena olla osaamisen hyvä hallinta. Tämä merkitsee henkilöstön koulutusta ja työnohjausta, joiden kautta koko työyhteisön ammatillista potentiaalia pidetään yllä ja kehitetään.
Koko henkilöstön hyvinvointi on tarkoituksenmukaiseksi suunnitellun kokonaisrakenteen ja hyvin johdetun organisaation tunnusmerkkejä. Korkeatasoisella henkilöstöä tukevalla johtamisella vaikutetaan laajasti palveluiden laatuun, asiakasturvallisuuteen ja koko työyhteisön ja organisaatio hyvinvointiin.
Tuula Saarinen
YTM, palvelupäällikkö, aluevaaliehdokas (vihr.)