Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Vuosi 2024 oli Satakunnan hyvinvointialueella monella tapaa kriittinen käännekohta.
Tilinpäätöksen alijäämä, lähes 50 miljoonaa euroa, on yhä hälyttävä, mutta merkittävästi parempi kuin ennakoitiin. Vuoden aikana pelättiin jo lähes 80 miljoonan euron miinusta.
Tämä erotus ei syntynyt itsestään. Sen taustalla on isoja päätöksiä, henkilöstön venymistä, yhteistoimintamenettelyjä, lomautuksia – ja myös pysähtymistä.
Suurin kiitos kuuluu henkilöstölle, joka on käytännössä kantanut meidät läpi tämän poikkeuksellisen vaikean vuoden.
Mutta samalla on sanottava suoraan: jos jatkuva sopeuttaminen jää ainoaksi vastaukseksi hyvinvointialueen ongelmiin, emme koskaan pääse pois kriisin kierteestä.
Hyvät valtuutetut,
Tilinpäätöksessä todetaan, että painopistettä on siirretty raskaista korjaavista palveluista kevyempiin. Tämä on oikea suunta, mutta se näkyy vielä liian vähän rakenteissa ja resursoinnissa. Esimerkiksi arviointikertomuksessa todetaan, että Satakunnassa mielenterveysongelmat ovat muuta maata yleisempiä. Silti kuntoutuspsykoterapiaan pääsevien osuus on selvästi valtakunnallista tasoa matalampi – jopa 45 % vähemmän nuorissa aikuisissa.
Tämä on inhimillinen kriisi – ja samalla meiltä rakenteellinen epäonnistuminen. Jos nuoret eivät saa tukea silloin, kun he sitä tarvitsevat, seuraukset seuraavat mukana aikuisuuteen ja koko järjestelmään.
Tilinpäätöksessä mainitaan onnistuneita kokeiluja, kuten LiiTu-liikkuva tuki päihdepalveluissa. Juuri tällaisia ratkaisuja meidän pitäisi laajentaa – ei vain hankkeina, vaan pysyvinä käytäntöinä.
Meidän on myös ymmärrettävä, että ennaltaehkäisy ei ole vain sote-palvelua. Se on yhteistyötä koulujen, järjestöjen, kulttuurin ja liikunnan kanssa. Tätä yhteistyötä pitää vahvistaa – määrätietoisesti, ei sattumalta.
Hyvän valtuutetut,
Arviointikertomuksessa todetaan, että vain joka neljäs työntekijä kokee päätöksenteon oikeudenmukaiseksi. Samaan aikaan lähes kolme neljästä kokee lähiesihenkilönsä toiminnan oikeudenmukaiseksi. Tämä kertoo, että arjessa toimii moni asia, mutta järjestelmätasolla luottamus horjuu.
Tämä ei ole ihme, jos päätöksiä tehdään epäselvällä tiedolla, kiireessä tai ilman vuorovaikutusta. Henkilöstön ja asiakkaiden ääni on otettava mukaan aidosti. Ei kuulemisen vuoksi – vaan siksi, että toimivat palvelut syntyvät vain, kun niiden kehittämisessä ovat mukana ne, jotka palveluita käyttävät ja ne, jotka niitä tekevät.
Tämä on hyvä meidän jokaisen sisäistää näin uuden valtuustokauden kynnyksellä niin täällä valtuustossa, aluehallituksessa kuin lautakunnissakin.
Osallisuus ei ole sana strategiapaperissa. Se on käytännön toimintaa. Se on sitä, että henkilöstö tietää, miksi jokin muutos tehdään ja tietää, miten muutokseen voi vaikuttaa ja olemaan osa muutosta.. Se on sitä, että asiakas saa vaikuttaa palveluunsa ja kokee tulleensa kuulluksi. Ja se on sitä, että me päättäjät olemme aidosti kiinnostuneita siitä, miten päätöksemme vaikuttavat ihmisten arkeen.
Hyvät valtuutetut,
Jälleen kerran tilinpäätöksessä ja arviointikertomuksessa toistuu yksi viesti: tieto ei liiku tarpeeksi nopeasti eikä tarpeeksi tarkasti. Tämä estää laadukkaan ja johdonmukaisen päätöksenteon kaikilla tasoilla.
Kyse ei ole vain tietojärjestelmistä. Kyse on siitä, miten päätöksentekoa johdetaan. Tilinpäätöksen käsittelyn kohdalla on jälleen syytä kysyä, on talousarvioprosessisemme liian ylätasoinen? Tavoitteet jäävät abstrakteiksi, eikä niiden vaikutuksia voida aidosti seurata. Tämä syö lautakuntien vaikuttavuutta, lisää aluehallituksen työmäärää, etäännyttää valtuuston ja heikentää koko päätöksenteon ketjua.
edelleen lautakuntien roolia on vahvistettava. Ne eivät saa jäädä pelkiksi raporttien allekirjoittajiksi. Ne ovat toimielimiä, joissa asiantuntijatieto, käytännön kokemus ja paikallinen ymmärrys yhdistyvät. Lautakunnat voisivat olla aluehallituksen ja valtuuston keskeinen apu – mutta vain, jos me luomme sille edellytykset
Ei vain hallintosäännössä, vaan aidosti toimintakulttuurissa.
Me tarvitsemme tiedolla johtamista. Me tarvitsemme budjetoinnin, jossa on selkeät, mitattavat tavoitteet. Ja me tarvitsemme järjestelmän, jossa tieto ei jää varjoon vaan nousee päätösten ytimeen.
Hyvät valtuutetut,
Vuoden 2024 tilinpäätös kertoo, että pahimmat pelot eivät toteutuneet. Mutta se ei saa tuudittaa meitä tyytyväisyyteen. Nyt meillä on mahdollisuus – ja velvollisuus – katsoa eteenpäin ja tehdä korjausliikkeitä.
Jos keskitymme vain menojen leikkaamiseen, hukkaamme mahdollisuuden rakentaa parempaa. Mutta jos uskallamme panostaa ennaltaehkäisyyn, jos avaamme päätöksenteon ihmisille ja henkilöstölle, ja jos rakennamme vahvan tiedolla johtamisen kulttuurin – meillä on mahdollisuus selvitä talouden tiukoista reunaehdoista.
Vihreä valtuustoryhmä kiittää virkajohtoa, henkilöstä ja muita valtuustoryhmiä vuodesta 2024 ja puoltaa tilinpäätöksen hyväksymistä.
Kiitos.