Elinkaarensa loppuun tulleiden tai rikkoutuneiden aurinkopaneelien kohtalon ei tarvitse olla niin synkkä kuin Erkki Teikari maalaili yliökirjoituksessaan (SKLS 2.11.). Vähäpäästöiseen sähköntuotantoon siirtymisessä aurinkopaneelien merkitys on voimakkaasti kasvavassa roolissa eikä tekniikkaa pidä aliarvioida sen käyttöön liittyvien, mutta ratkaistavissa olevien ongelmien takia.
Paneelien kierrätys on vielä hakemassa muotoaan, missä uusille toimijoille olisi vielä tilaa. Pelkästään Euroopassa arvioidaan paneelijätettä syntyvän vuoteen 2050 mennessä 12 miljoonaa tonnia. Teknisesti paneelien kierrätykseen on olemassa käyttökelpoisia menetelmiä. Paneelit ovat elektroniikkaromua. Ranskassa start-up yrityksenä aloittanut toimija vastaanottaa kaikenlaisia paneeleita. Kirjoituksessa mainittujen raaka-aineiden lisäksi talteen saadaan paneelien sisältämän piin ja alumiinin valmistukseen sisältyvä iso energiapanos. Kierrätyksen edut houkuttelevat varmasti kierrättämään paneelit uusien paneelien raaka-aineiksi myös niissä maissa, joissa ei ole Euroopan unionin kaltaisia kierrätystavoitteita.
Aurinkopaneelien kierrätyksessä olisi vielä tekemätöntä työtä. Suomeen perustettavalle kierrätyslaitokselle riittäisi varmasti asiakkaita. Perustamista puoltaisi se, että prosessissa paneelien sisältämän muovin poistaminen tuottaa lämpöenergiaa. Teollisuuden hukkalämpönä sille olisi Suomessa käyttöä kaukolämpöverkossa ja raaka-aineesta ei ole pulaa.
Kirjoituksessa mainittu paneelitehon lasku ikääntymisen myötä ei ole uutta tietoa. Eri valmistajien paneelikohtaiset tiedot ovat helposti saatavilla. Paneelin huipputeho heikkenee vuosittain suunnilleen yhden prosentin.
Sakari Aalto (vihr.)
Ulvila