Hyvinvointialueellamme tekeillä olevassa palveluverkkoselvityksessä on tarkasteltu erityisesti terveysasemien, asumispalveluiden sekä vuodeosastojen nykytilannetta ja tulevaisuutta. Sosiaalityö, kuten lastensuojelu, aikuissosiaalityö tai vammaissosiaalityö, ei ole ollut tarkastelussa mukana, mutta sitä ei siitä huolimatta saa unohtaa tästä kokonaisuudesta.
Sosiaalityö ei ole helppoa työtä; se sisältää paljon erittäin vaativia kohtaamistilanteita, vaikeiden asioiden käsittelemistä, harkintavallan käyttöä sekä laintulkintaa. Samoin sosiaaliohjaus on erityistä asiantuntemusta vaativaa työtä. Terveysasemia tarkasteltaessa keskustelussa on kiinnitetty huomiota siihen, että lääkäreillä tulisi olla saatavilla kollegiaalista tukea samassa toimintayksikössä. Sama pätee sosiaalialan työhön. Sosiaalityö kärsii vaikeasta työntekijäpulasta, kuten moni muukin sote-ala, eikä riittävän tuen ja hyvän työyhteisön merkitystä voi liikaa korostaa. Yksin (tai kaksin) jäämisen aika on toivottavasti hyvinvointialueen myötä ohi.
Palveluna sosiaalityö astuu kuvioon silloin, kun elämässä on vaikeuksia. Sosiaalityö, jos joku, tulee olla helposti saavutettavissa, ja se tulee voida tuoda lähelle tarvitsijaansa. Sosiaalityössä liikkuva, kotiin vietävä työ on tuttua, ja etäpalveluun on päästy hyvin kiinni pandemia-aikana. Se ei kuitenkaan riitä – asiakkaalla tulee olla myös mahdollisuus asioida sosiaalityön toimipisteessä. Lisäksi sosiaalityön tukea ja sosiaaliohjausta tulee olla saatavilla helposti eri paikoissa. Sosiaalialan työtä ei tule unohtaa, kun suunnitellaan liikkuvia hyvinvointipisteitä tai pop up -ratkaisuja ja pohditaan tulevia sote-keskuksia.
Muistetaan siis pitää sosiaalialan työ tiiviisti mukana hyvinvointialueemme tulevaisuutta suunniteltaessa. Se on jokaisen alueellamme työskentelevän sosiaalityöntekijän ja sosionomin etu, mutta ennen kaikkea siitä hyötyy sosiaalityön tai -ohjauksen palveluja tarvitseva satakuntalainen.
Minka Leino-Holm
Sosiaalityöntekijä (YTM), Aikuisten palveluiden lautakunnan jäsen (Vihr.)