Opetusministeri Li Andersson kävi Raumalla lauantaina 4.3. koulutusteemaisella kyselytunnilla. Tapahtuman loppupuolella puhututti Satakunnan yliopisto. Vaalien alla aihe on tapetilla jo siksikin, että yliopiston perustaminen on sekä Satakunnan vasemmiston että Vihreiden vaaliohjelmassa.
Yleisön harmiksi ministeri piti erillistä yliopistoa byrokraattisesti raskaana kokonaisuutena ja toivoi, että panostukset kohdistettaisiin nykyisiin rakenteisiin: Porin yliopistokeskukseen ja OKL:n Rauman kampukseen. Anderssonin kantaa puoltaa myös kaksi vuotta sitten valmistunut tarveselvitys. Siinä päädyttiin siihen, että omaa yliopistoa ei tarvita koska nykyiset aloituspaikat eivät houkuttele riittävästi hakijoita.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että paikoista olisi ylitarjontaa. Koulutustasoindeksillä mitattuna Satakunta on nimittäin yhdessä Etelä-Savon ja Kymenlaakson kanssa koko maan matalimmin koulutettuja maakuntia. Onko yliopiston tarvetta pohtiessa kiivetty puuhun väärästä päästä? Tuskin voidaan olettaa, että opiskeleminen kiinnostaisi satakuntalaisia nuoria muuta maata vähemmän.
Turun ja Tampereen yliopistojen etäpesäkekampukset ovat osoittautuneet jokseenkin hankalasti markkinoitaviksi kokonaisuuksi opiskelijoille ja liian ailahtelevaisiksi työntekijöille. Opetushenkilökunnan saaminen on työlästä, jos toiminnasta puuttuu jatkuvuus: harva alan ammattilainen uskaltaa ankkuroida elämäänsä Poriin tai Raumalle, jos koko verstas voi olla vasaran alla muutaman vuoden kuluttua.
Esimerkiksi Aalto lakkautti vaiheittain kaikki ohjelmansa yliopistokeskuksella ja raumalainen opettajankoulutus on ollut liipasimella käytännössä siitä lähtien, kun se siirtyi Turun yliopiston alaisuuteen. Samaa on nähty muuallakin. Budjetin kiristyessä etäkampukset näyttäytyvät helppoina säästökohteina, koska niistä leikkaaminen ei likaa kotipesää. Parhaassa tapauksessa emoyliopisto saa vivutettua itselleen miljoonien lisärahoituksen karsimatta itse mistään.
Toisin kuin hajanaiset keskukset, itsenäinen yliopisto olisi selkeä kokonaisuus. Omissa käsissä oleva, maakunnan intressien mukainen korkeakoulutus takaisi pitkäjänteisyyden, jolla houkutellaan opiskelijoita, opettajia, ja tuotetaan osaajia työpaikkoja täyttämään. Satakunnan yrityselämässä ja kaupungeissa tiedetään hyvin osaajavaje sekä sen kasvua torppaava vaikutus. Koulutustasoindeksin kahdesta muusta peränpitäjästä eroamme siinä, että valmistuneille olisi huutava tarve.
Tommi Nummelin , raumalainen eduskuntavaaliehdokas, diplomi-insinööri
Tarmo Thorström , raumalainen eduskuntavaaliehdokas, yliopisto-opettaja
Kirjoitus julkaistiin Satakunnan Kansassa 21.3.2023.