Suomalainen kalenteri saa kaksi uutta virallista liputuspäivää vuonna 2023. Toinen on Luonnon päivä, toinen Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivä.
Suomen ensimmäisen ministerinaisen ja kansalaisvaikuttamisen päiväksi valikoitui ensimmäinen päivä lokakuuta, sillä valtiopäiväjärjestys ja vaalilaki saivat lain voiman Suomen suuriruhtinaskunnassa 1.10.1906.
Kansalaisvaikuttaminen on ollut tärkeä tekijä Suomen kehittymisessä yhdeksi maailman onnellisimmaksi ja vähiten korruptoineeksi maaksi.
Yleiseurooppalainen aate valistus loi pohjaa yhteiskunnan modernisoitumiselle. Kun Keski-Euroopassa kokoonnuttiin muodikkaisiin kahviloihin, Suomessa erilaiset yhdistykset kutsuivat kansaa koolle keskustelemaan ajankohtaisista asioista.
Jotta voi ottaa kantaa, tarvitaan tietoa. Tiedon tarpeeseen luotiin 1800-luvulla kansallinen koulutusjärjestelmä. Kansakoulujen lisäksi perustettiin sanomalehtiä, jotka pyrkivät niin ikään valistamaan, sivistämään ja kasvattamaan kansaa.
Mainittakoon, että kun Raumalla alkoi ilmestyä sanomalehti Länsi-Suomi vuonna 1905, yksi perustajista ja lehteen vuosien ajan kirjoittaneista oli Rauman seminaarin harjoituskoulun yliopettaja Juho Nikko.
Myös hyvinvointiyhteiskunnassa tarvitaan kansalaisten aktiivisuutta. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kalle Leppikorven mukaan ”on nykypäivää”, että kuntalaiset ovat mukana oman kaupunkinsa kehittämisessä. (L-S 21.9.2021)
Kunnilla on laissa säädetty kaavoitusoikeus, mutta perustuslaki antaa kansalaisille oikeuden vaikuttaa kulttuuriperintöön ja ympäröivään luontoon.
Kun on kyse asuntotuotannosta, jota Raumalla suunnitellaan pienelle kompaktille Seminaarinmäelle, saa käsityksen, että päättäjät eivät kuuntele, mitä kaupunkilaiset ja Seminaarinmäellä työtään tekevät ja siellä opiskelevat ovat asiasta mieltä.
Jos kaupunki luovuttaa rakennuksia ja tontteja rakennusoikeuksineen yksityiseen omistukseen, ne ovat ikuisiksi ajoiksi pois koulutukselta, mihin tarkoitukseen Rauman kaupunki aikoinaan Myllymäen valtiolle luovutti.
Rauman Seminaarinmäki muodostaa ainutlaatuisen kulttuuriympäristön. ”Meillä on täysin muihin vanhoihin sivistysmaihin verrattavaa omaa arvokasta kulttuuriperintöä. Tämä on pidettävä mielessämme voidaksemme tehdä elävää, viihtyisää ympäristöä”, kirjoittaa Suomen kulttuuriperinnön tuki ry:n perustajajäsen Pirkko Metsäranta. (HS 18.9.2021)
Suomi sitoutui vuonna 2017 noudattamaan Faron yleissopimusta. Tämä Euroopan neuvoston puiteyleissopimus korostaa kansalaisvaikuttamisen ja kulttuuriperinnön merkittävyyttä demokraattisessa yhteiskunnassa.
Hallitus on laatimassa vuoteen 2030 ulottuvaa kulttuuriperintöstrategiaa. Oikeusministeriössä on vireillä hanke Osallistuva ja osaava Suomi. Ympäristöministeriössä uudistetaan parhaillaan maankäyttö- ja rakennuslainsäädäntöä.
Maankäyttölaki on yksi laajimmin yhteiskuntaan vaikuttavista lakihankkeista, joita hallituksella on työn alla. Se vaikuttaa mm. siihen, miten ja minne Suomessa rakennetaan ja millaisin ehdoin ympäristöä muokataan. Massiivista maankäyttölakia on sanottu pikku-soteksi. Se sisältää n. 800 sivua lakitekstiä (sote n. 1200 sivua).
Yhteiskuntaa ja ympäristöä rakennetaan ja säilytetään kansalaisia, kuntalaisia varten. Siksi kansalaisille halutaan entistä enemmän sananvaltaa rakentamisessa ja kaavoituksessa.
Kunnallinen päätöksenteko ja kansalaismielipide eivät saisi olla keskenään ristiriidassa. Mutta ainakin Raumalla päättäjien ja kansalaisten näkemykset Seminaarinmäelle suunnitellusta asuntotuotannosta ovat kaukana toisistaan.
Raija Banerjee
Kirjoittaja on raumalainen vihreä ja Satakunnan Vihreiden aluevaaliehdokas.