Pohjoismaisen hyvinvointivaltion keskeinen tavoite on antaa kaikille tasa-arvoiset lähtökohdat elämään. Tätä tavoitetta toteuttamaan luotiin peruskoulu.
Suomalainen peruskoulu on menestystarina, mutta ongelmiakin on. Oppimiserot ovat alkaneet kasvaa. Osalla peruskoulun päättävistä on puutteita perustaidoissa kuten lukemisessa ja laskemisessa.
Oppivelvollisuutta nostettiin juuri täysi-ikäisyyteen asti. Jos peruskoulun käyneellä ei ole oppimiseen vaadittavia perustaitoja, miten hän voi selviytyä toisen asteen jatko-opinnoista.
Peruskoulupohjaa voi vahvistaa erilaisessa valmentavassa koulutuksessa. Ensi vuodelle on suunnitteilla koulutusta, joka yhdistäisi lukioon ja ammattioppilaitoksiin valmentavat koulutukset sekä kymppiluokan.
Lisävuosi peruskoulun jälkeen on varmaan monelle tarpeen, mutta merkityksellisempää on lisätä opiskelutaitoja opintojen alkupäässä. Tähän pyritään pedagogisella uudistuksella, pienten lasten koululla, johon sisältyvät varhaiskasvatus, esikoulu ja alkuopetuksen eli peruskoulun kaksi ensimmäistä luokkaa.
Pienten lasten koulu mahdollistaa joustavan etenemisen päiväkodista alkuopetuksen loppuun. Pienemmissäkin kylissä koulutoiminta voi jatkua uudessa muodossa. Koulun yhteyteen voidaan luoda harrastuksia sekä lasten ja perheiden palveluja, kuten perheneuvontaa ja kotipalvelua.
Opintie alkaa turvallisessa ympäristössä lähellä kotia. Jos lapsi ei ole saavuttanut vähimmäisosaamisen tasoa toisen peruskouluvuoden loppuun mennessä, hän voi jatkaa alkuopetuksessa pidempään. Suuria oppimiseroja ylemmillä luokilla ei pääse syntymään.
Tänä syksynä alkoi myös kaksivuotisen esikoulun kokeilu eri puolilla Suomea. Kokeilun piiriin tulee 10 000 viisi- ja kuusivuotiasta lasta. Oletuksena on, että kahden vuoden aikana ennen koulua ehditään paremmin huomata ne kohdat, joissa lapsi tarvitsee tavallista enemmän tukea.
Korona nopeutti digiloikkaa. EU:n elin- ja työolojen kehittämisviraston mukaan Euroopan maista Suomi ja Suomen perässä Beneluxmaat Belgia, Alankomaat ja Luxemburg ylsivät yli 50 prosentin etätyöasteelle. Etätyön yleistyminen on hidastanut muuttovirtaa suuriin kaupunkeihin. Työtä voi tehdä vaikkapa mökiltä käsin.
Korona pani ihmiset miettimään työ- ja asuinpaikkaansa. Rauman kaltaisilla kaupungeilla on nyt etsikkoaika, sanoo kaupunkikehitysjohtaja Satu Saarinen.”Hyvät palvelut, riittävästi harrastuksia, edulliset asumiskustannukset, luonto lähellä. Täällä voi toteuttaa suomalaisen unelman.” (L-S 9.3.2021)
Laadukas koulutus saa aikaan hyvinvointia niin kylissä kuin kaupungeissa. Tulevaisuuden koulutus- ja työelämävisiot kannattaa ottaa huomioon Raumallakin, jossa suunnitellaan ja rakennetaan uusia kouluja purettujen tai purettavien tilalle.
Yhdistämällä varhaiskasvatusta ja alkuopetusta sekä ala- ja yläkoulut hyviksi havaituiksi yhtenäiskouluiksi vähennettäisiin kasvatus- ja koulutuskustannuksia, jotka sote-uudistuksen jälkeen muodostavat suurimman rahareiän kaupungin kassaan.
Rauman maine lapsi- ja perheystävällisenä asuinkuntana kasvaisi ja kaupunki idyllisine kylineen saisi kaivattua veto- ja pitovoimaa.
Raija Banerjee
Kolumni on julkaistu Sanomalehti Länsi-Suomessa 10.9.2021.