Satakuntaan 7,95 miljoonaa euroa
Sosiaali- ja terveysministeriö STM on 30.6.2020 antanut päätöksensä koskien kahta valtionavustushakua:
– Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -työhön tarkoitettu avustus sekä
– rakenneuudistuksen toteuttamiseen suunnattu avustus.
Kaikki hakemuksen jättäneet alueet, myös Satakunta, saivat avustusta. Yhteensä valtionavustuksia jaetaan noin 190 miljoonaa, josta Satakunnan siivu on 7,95 miljoonaa euroa. STM:n myöntämät valtionavustukset mahdollistavat alueille sote-uudistuksen eteenpäin viemisen.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa kehitetään perustason sote-palveluja, parannetaan palveluiden laatua, vaikuttavuutta sekä saatavuutta ja kehitetään niitä vastaamaan paremmin väestön tarpeisiin. Ohjelmaa toteutetaan käytännössä vuosina 2020-2022 kehittämishankkeilla, joihin on nyt myönnetty valtionavustusta. Yhteensä STM myönsi valtionavustuksia sote-keskusten kehittämistyöhön 70 miljoonaa euroa, josta 3,06 miljoonaa Satakuntaan.
Rakenneuudistusta tukevaa valtionavustusta myönnettiin palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvään toimintaan, kuten palveluverkon tai –ketjujen, johtamisen tai tieto- ja viestintätekniikan kehittämiseen ja yhtenäistämiseen. Rakenneuudistustyöhön STM myönsi valtionavustuksia yhteensä 120 miljoonaa euroa, josta Satakuntaan on tulossa 4,89 miljoonaa euroa.
Saadakseen avustuksia alueiden oli laadittava hakemukset, joissa ne kuvasivat mitä rahoilla tehtäisiin. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kokoama ryhmä arvioi hakemukset ja pisteytti ne STM:n laatimien kriteerien mukaisesti. Satakunnan hakemus oli selvästi hyvin tehty, sillä se sai THL:n arviointiryhmältä täydet pisteet, 20/20. Satakunnassa hakemusta tehtiinkin laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, ja meillä on maakunnassamme loistavaa osaamista laadukkaiden hankehakemusten kirjoittamiseen.
Mihin meidän(kin) tulee kiinnittää huomiota lähivuosina
Satakunnassa seuraavina vuosina tullaan panostamaan maakunnalliseen yhtenäisyyteen. Yhtenäiset toimintamallit ja käytännöt edistävät maakunnan asukkaiden yhdenvertaisuutta. Maakunnassa on käytössä monia hyviä, toimiviksi havaittuja käytäntöjä, jotka tulee ottaa käyttöön ja juurruttaa laajasti eri puolille. Uusi toimintakulttuuri ja uudenlainen tapa ajatella vaatii laadukasta johtajuutta, johon kiinnitetään myös erityistä huomiota. Järjestelmän sudenkuoppien ja kohtuuttomiin tilanteisiin johtavien käytäntöjen esille tuominen ja niiden korjaaminen taas vaatii rakenteellista työtä, minkä vuoksi rakenteellista sosiaalityötä tullaan vahvistamaan. Epäkohdat eivät koskaan muutu, elleivät niistä tietävät pääse tuomaan niitä esille ja esittämään niihin ratkaisuja. Satakunnassa on tahtotila viedä palvelut lähelle tarvitsijoita.
THL on listannut viisi asiaa, joihin se toivoo kaikkien alueiden kiinnittävän huomiota:
1. SO:n ja TE:n yhdenvertainen painottaminen kehittämistyössä: Sosiaalihuollon kehittäminen jää helposti terveyspalveluiden jalkoihin. Julkisuudessa keskustelu sote-palveluista menee helposti keskusteluksi lääkäriresurssien puutteista tai sairaanhoidon maksuista. THL kuvailee, että osassa hakemuksista sosiaalihuolto oli mukana vain ohuesti, vaikka sosiaalihuollon kehittäminen on tärkeä osa tulevaisuuden sote-keskus-ohjelmaa. Satakunnan osalta hankehakemuksen lukeneena olen rauhallisin mielin; sosiaalihuolto oli hakemuksessa huomioitu monelta näkökantilta.
2. Sote-keskuksen määritteleminen: THL:n mukaan sote-keskuksen konsepti kaipaa alueilla vielä jäsentelyä. Satakunnassa on keskenään hyvin erilaisia kuntia, joissa on hyvin erilaisia sote-ratkaisuja. Osassa kunnista on jo olemassa sote-keskuksia, toisissa palvelut on ratkaistu muilla tavoin. Tämä tuo oman lisämausteensa kehittämistyöhön.
3. Osallisuuden edistäminen: Satakunnassa on tehty viime vuosina ahkeraa osallisuuden edistämistyötä mm. hankkeissa, ja osallisuuden edistäminen oli yksi iso tavoite edellisessä sote-uudistusvalmistelussa. Paljon on tehty mutta paljon on vielä tekemättä. THL ohjeistaa alueita kiinnittämään huomiota siihen, että ihmisten ja eri toimijoiden osallisuuta mahdollistetaan yhdenvertaisesti ja erilaisin menetelmin. Erityisesti kaikista vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten osallisuuden toteutumiseen tulee kiinnittää huomiota. Lisäksi THL:n toivoo kiinnitettävän huomiota osallisuuden toteutumisen arvioimiseen; tuottavatko osallisuustoimenpiteet tulosta?
4. Asukkaiden yhdenvertaisuus: Alueiden asukkaiden yhdenvertaisuus on lähtökohtaisestikin yksi koko ohjelman suurista tavoitteista, mutta erityisesti siihen tulee THL:n mukaan kiinnittää huomiota niillä alueilla, joilla osan väestön palveluista on ulkoistettu. Tämä huomio koskettaa myös Satakuntaa.
5. Kehittämisen kompastuskivet: On valitettavan usein nähty tilanne, että kehitetään kehittämistä mutta hankkeen loputtua toiminta loppuu kuin seinään ja aikaansaannokset unohtuvat nopeasti. THL kertoo monissa hankehakemuksissa olleen paljon kehittämistoimenpiteitä, jolloin toimeenpanoon ja juurruttamiseen ei jää riittävästi aikaa. Ohjelman tarkoitus ei ole kehittää läjää uusia toimintamalleja vaan hyödyntää hyväksi havaittuja, olemassa olevia käytäntöjä. Satakunnassa on jo aiemminkin kiinnitetty tähän huomiota, ja pyritty olemassa olevan hyvän parantamiseen ja levittämiseen. Mielestäni Satakunnan hankehakemuksessa pelin henki oli selvästi tämä, ja tekstissä olikin nostettu esille monia maakunnassa toimivia hienoja malleja.
Rahat on myönnetty ja ohjeistukset annettu, nyt siis tuumasta toimeen. Käytännössä toimeen asti pääseminen vaatinee kuitenkin vielä lukuisia työtunteja ja paljon tuumausta. Satakuntalaisten hyvin valmisteltu hankehakemus on hyvä pohja, josta ponnistaa. Satakunnan sote-uudistuksen johto- ja ohjausryhmät kokoontuvat jälleen elokuussa kuulemaan ja päättämään seuraavista askelmerkeistä.
Minka Leino-Holm, minka.leinoholm@gmail.com
Kirjoittaja toimii Satakunnan Vihreiden edustajana Satakunnan sote-uudistuksen johtoryhmässä