Erittäin syvässä taloudellisessa ahdingossa oleva Pori joutuu sopeuttamaan talouttaan 50-70 miljoonaa euroa. On esitetty, että 500-700 henkilön vähennyksellä tuotettaisiin säästöä kaupungin kuluihin. Lisäksi on huomioitava luonnollisen poistuman mm. eläköitymisen mukanaan tuomat säästöt ja toimintojen yhdistämisen mahdollistamat säästöt. Palveluverkkouudistuksen, palveluiden ja investointien tarpeellisuuden tarkastelua tehdään ja punnitaan kovalla kiireellä. Kiinteistö- ja kunnallisveron korotuksia pohditaan. Samaan aikaan investoinneista ja lentoliikenteestä ei haluta supistaa, mutta osataanko vaatia muiden paikallislentokenttien tapaan tukea. Koronakevään valtiontukiosuuksista tosin emme tiedä vielä juuri mitään.
Useimmiten henkilövähennykset kaupungin palveluiden osalta kohdistuvat pääosin todennäköisemmin naisvaltaisille aloille. Matalapalkka-alojen sekä osa-aikatyön lisäksi kunta-alan ammateissa tienataan yhä keskimääräistä vähemmän. Palveluverkkouudistus niin ikään kohdistuu naisvaltaisille aloille, kuten kouluihin ja päiväkoteihin, joissa enin osa opettajista ym. tukipalveluiden henkilöistä on naisia. Kuinka suuria säästöjä näistä saammekaan? Naisiin ja lapsiin kohdistuvat säästöt ovat suoraan yhteydessä perheiden hyvinvointiin niin taloudellisesti kuin henkisesti.
Yleisesti ottaen voidaan todeta, että koronakevään vaikutukset ovat iskeneet erityisesti naisiin ja naisvaltaisille aloille. Naiset tekevät miehiä enemmän osa-aikaisia töitä, naisten palkat ovat alhaisempia ja sen lisäksi he tekevät usein palkatonta piilotyötä kotona. Naisiin kohdistuva työttömyys ja lomautukset aiheuttavat pelkoa perheen toimeentulon heikentymisestä ja toteutuessaan lisäävät lapsiperheköyhyyttä sekä epätasa-arvoa yhteiskunnassamme. Paikallisesti tämä saattaa johtaa sosiaalisen tuen ja palveluiden tarpeen kierteeseen. Työelämän ulkopuolelle jääminen aiheuttaa useimmiten ongelmien kasaantumisen ja mahdollistaa syrjäytymisen kehittymisen.
Talouden tasapainottamisessa naisten ja lasten aseman horjuttamisen sijaan, olisi hyvä tarkastella vaihtoehtoisia säästökohteita (veronkorotukset vs. irtisanomiset ym.) rinnakkain ja sekä odottaa kuntien tukipaketteja koronakevään osalta. Vaikka valta ja vastuu kulkevat käsikädessä, päättäjän on syytä olla tutkitun tiedon edessä samaan aikaan kriittinen ja nöyrä.
Teija Österlund
Kirjoittaja on Satakunnan Vihreiden Naisten puheenjohtaja ja porilainen varavaltuutettu.