Minka Leino-Holm toimii Satakunnan Vihreiden edustajana Satakunnan sote-uudistuksen johtoryhmässä.
Sote-uudistuksen valmisteleminen Satakunnassa on taas lähtenyt käyntiin. Edellinen valmistelukierros kariutui keväällä 2019, mutta alusta ei missään nimessä tarvitse aloittaa, sillä onnistuneen sote-uudistuksen pohjaa on luotu sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti vuosia. Tehdyn työn tuloksia kannattaa hyödyntää edelleen.
Uudistuksen valmistelu on Satakunnassa käynnissä hyvällä draivilla ja sote-uudistuksen kokonaisuuden hallinnasta vastaavat johto- ja ohjausryhmät ovat aloittaneet toimintansa maakunnassa. Valmistelun tueksi on lisäksi koottu palvelurakennetyöryhmä, ja myöhemmin kootaan muita työryhmiä tarpeen mukaisesti. Peruspalveluministeri Krista Kiuru on vieraillut maakunnissa keskustelemassa sote-uudistuksesta ja eri alueiden kehittämistarpeista, Satakunnassa ministeri vieraili 20.1.2020 tavaten maakuntamme sote-alan johtajia. Keskustelujen tarkoitus on lisätä ministeriön ja alueiden välistä luottamusta ja vuoropuhelua, sekä luoda yhteistä ymmärrystä kunkin alueen tilanteesta ja erityispiirteistä.
Moni asia on Satakunnassa hyvällä tolalla, mutta kehitettävääkin riittää. Kipukohtina on, THL:n vuonna 2019 toteuttamassa arvioinnissa, todettu olevan mm. erikoissairaanhoito ja laitospainoitteisuus. Lisäksi maakunnassa huolta herättää esimerkiksi korjaavien toimenpiteiden suuri rooli suhteessa ehkäiseviin palveluihin sekä kotiin vietävien palveluiden vähyys. Satakunnassa tulee panostaa ehkäisevien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämiseen ja ongelmien ennakoimiseen. Maakuntaa on myös kehotettu kiinnittämään huomiota ikäihmisten palveluiden tilaan.
Mitä seuraavaksi tapahtuu?
Sote-uudistuksen yksi näkyvin väline ovat Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) myöntämät valtionavustukset. Rahaa on maaliskuun loppuun mennessä haettavissa kahteen tarkoitukseen: Tulevaisuuden sote-keskuksen kehittämiseen sekä rakenneuudistuksen tueksi. Myöhemmin keväällä 2020 on tulossa kolmas avustushaku tarkemmin määriteltyihin kohteisiin, alustavan tiedon mukaan mm. mielenterveysteemoihin, lastensuojelun kehittämiseen, kotihoidon kehittämiseen, työkykyohjelmaan ja henkilökohtaisen budjetointiin.
Rakenneuudistusta tukevaa valtionavustusta voi saada esimerkiksi palveluiden järjestämistä ja tuottamista koskevien toimintamallien, palveluverkon tai –ketjujen, johtamisen ja tiedolla johtamisen tai tieto- ja viestintätekniikan kehittämiseen ja yhtenäistämiseen alueella.
Tulevaisuuden sote-keskus –ohjelmalla tavoitellaan valtakunnallisesti:
- sote-palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatkuvuuden parantamista,
- toiminnan painotuksen siirtämistä raskaista palveluista ehkäisevään ja ennakoivaan työhön,
- sote-palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen,
- palveluiden monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistamista sekä
- kustannusten nousun hillitsemistä.
Kustannuksiin päästään vaikuttamaan, kun muut tavoitteet toteutuvat, se ei siis ole ensisijainen tavoite vaan ikään kuin välillisesti saavutettavissa. Ohjelman etenemisestä vastaavat Sosiaali- ja terveysministeriö STM sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Tarkoituksena ei tällä kertaa ole keksiä jälleen läjää uusia toimintamalleja ja työkäytäntöjä, vaan hyödyntää, parannella ja juurruttaa käyttöön olemassa olevia hyviä toimintatapoja. Maamme on täynnä toimivia ja vaikuttavia malleja, jotka eivät syystä tai toisesta ole jääneet käyttöön tai levinneet tietyn yksikön tai organisaation ulkopuolelle. Tarvitaan työtä näiden toimintamallien löytämiseksi, testaamiseksi, edelleen kehittämiseksi ja käytön vakiinnuttamiseksi. Edellisen sote-uudistusvalmistelun aikana Satakunnassa toimi lukemattomia hyviä verkostoja, ja alueella kehitettiin maakunnallisia ratkaisuja niin eri asiakasryhmien sote-palveluiden kuin nk. tukipalveluiden (esim. ICT) saralla. Näitä jatkokehittämällä pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen.
Hankehakemusten kirjoittaminen on siis alkanut. Niiden laatimisen on tarkoitus tapahtua vaiheittain ja kaikki osapuolet osallistavalla tavalla. Esimerkiksi sote-palveluiden asiakkaiden osallisuus hankkeiden valmistelussa on huomioitu kuulemalla asiakasraateja ja kokemusasiantuntijoita. Kolmannen sektorin eli järjestöjen tärkeä rooli on muistettu, ja palveluiden sisällöt tuntevilla, asiakastyötä tekevillä ammattilaisilla on myös paikkansa hankevalmisteluun osallistuvissa ryhmissä. Maakunnan joka kolkan sitoutumista ei voida nyt korostaa liikaa, jotta suunnitelmasta tulee kaikkien yhteinen.
Osallisuuden edistäminen eriarvoisuuden vähentäjänä
Vihreiden edustajana näen erityisen tärkeänä, että sote-uudistusta tehdessä ja palveluita kehitettäessä muistetaan polttava tarve kiinnittää huomiota eriarvoisuuden vähentämiseen. Tässä meidän tulee tukeutua tutkimustietoon ja arvioida kriittisesti olemassa olevia sekä kehitettäviä toimintamalleja luotettavan tiedon pohjalta.
Uskon (ja tiedän) että eri ihmisryhmien osallisuuden kokemusta edistämällä on saavutettavissa paljon hyvää; se on yksi keskeisin tapa vaikuttaa eriarvoisuuteen, torjua köyhyyttä ja ehkäistä syrjäytymistä. Pidän tärkeänä, että sekä meneillä olevassa hankesuunnitteluvaiheessa, että myöhemmin palveluita ja rakenteita kehitettäessä ja arvioitaessa huomioidaan kaikkien eri osapuolten osallisuus. Asiakkaiden ja kansalaisten lisäksi tulee huomioida myös ammattilaiset, jotka käytännön sote-työtä päivittäin tekevät. Olen mielissäni, että osallisuuden näkökulma on Satakunnassa huomioitu hankesuunnittelusta puhuttaessa. Tärkeintä on, että puheet muuttuvat teoiksi, ja eri ihmisryhmien osallistumisella on todellinen merkitys ja vaikutus, eikä kyseessä ole näennäistä osallistamista.
Myös jatkossa sekä olemassa olevia että uusia käyttöön otettavia toimintamalleja tulee kriittisesti arvioida osallisuuden näkökulmasta. Esimerkiksi jos moniammatillista yhteistyötä tehdessä unohdetaan asiakkaan ääni, toiminta ei ole tätä päivää tai mikäli asiakaspalautetta voi antaa vain yhdellä tavalla, joka sulkee osan palvelun käyttäjistä pois, siinä on vielä paljon kehitettävää. Tämän kriittisen arvioinnin tekeminen vaatii asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden asiantuntemuksen tunnistamista ja hyödyntämistä, ammattilaisten innostamista, kouluttamista ja kuulemista. Johdolta ja päätöksentekijöiltä tämä vaatii tahtoa mahdollistaa arviointityö, halua huomioida osallisuuden edistäminen päätöksissä ja linjauksissa sekä osallisuusteemaan esillä pitämistä. Pidetään siis Satakunnassa osallisuus mielessä ja teoissa!
Minka Leino-Holm
Kirjoittaja toimii Satakunnan Vihreiden edustajana Satakunnan sote-uudistuksen johtoryhmässä.