Ylen artikkelin mukaan Kunnallisalan kehittämissäätiön (Kaks) kyselytutkimuksessa terveyspalvelut nousivat kansalaisille tärkeimmäksi aiheeksi tulevissa alue- ja kuntavaaleissa. 95 prosenttia vastaajista piti terveyspalveluja erittäin tai melko tärkeänä asiakysymyksenä. Kiinnostus peruspalveluihin on suuri, mutta epäselvyyttä on siitä, mitkä palvelut kuuluvat kunnille ja mitkä hyvinvointialueille.
Hyvinvointialueet vastaavat suurimmasta osasta sosiaali- ja terveyspalveluja, kuten perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta ja mielenterveys- ja päihdepalveluista. Kunnat puolestaan vastaavat muun muassa päivähoidosta, opetuksesta ja liikunnasta. Hyvinvointialueet ja kunnat tekevät yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.
Hyvinvointialueiden talous ja resurssien riittävyys ovat jatkuvan keskustelun aiheena. Leikkaukset ovat johtaneet terveysasemien ja vuodeosastojen sulkemiseen, mikä on vähentänyt palveluiden saatavuutta ja pidentänyt jonotusaikoja. Henkilöstövähennykset ja yt-neuvottelut heikentävät palveluiden laatua ja lisäävät jäljelle jäävän henkilöstön työtaakkaa. Neuvoloiden ja suun terveydenhuollon keskittäminen vaikeuttaa palveluiden saavutettavuutta erityisesti maaseudulla. Ennaltaehkäisevien palveluiden lakkauttaminen voi pitkällä aikavälillä lisätä terveydenhuollon kustannuksia.
Vuonna 2025 hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa noin 2,2 miljardia euroa, mikä voi parantaa palveluiden saatavuutta ja laatua. On kuitenkin tärkeää, miten nämä lisärahat suunnataan. Suomen kestävän kasvun ohjelman hankkeet tukevat alueiden palvelujen kehittämistä vuoden 2025 loppuun saakka, mikä voi tuoda uusia innovaatioita ja parempia palveluja.
Tulevaisuudessa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaiset, kuten lääkärit ja hoitajat, ovat edelleen keskeisessä roolissa. Moniammatillisten tiimien merkitys korostuu, ja etäpalvelut sekä digitaaliset ratkaisut tulevat yhä tärkeämmiksi. Vaikka haasteita on, hyvinvointialueiden terveyspalvelut pyrkivät jatkuvasti kehittymään ja vastaamaan asukkaiden tarpeisiin. Tulevaisuuden päätöksenteko hyvinvointialueilla on keskeistä, joten valitaan viisaasti, koska hallinto ei tulevaisuudessakaan hoida haavoja.
Teija Österlund
Erityisopettaja- ja opinto-ohjaaja
Kunta- ja aluevaaliehdokas