Ilmastonmuutos ja luontokato ovat aikamme suurimpia haasteita. Yksi keskeinen syy siihen ovat nykyiset kulutustottumuksemme. Hyvä esimerkki tästä on pikamuoti. Ostamme kymmeniä vaatteita joka vuosi ja joka kolmas valmistettu vaate jää kokonaan myymättä. Seurauksena maailmassa syntyy vuosittain huimat 92 miljoonaa tonnia tekstiilijätettä. Jonkin on muututtava.
Yksi muutoksen mahdollistajista on kiertotalous. Me suomalaiset ajattelemme olevamme hyviä kierrättäjiä, onhan meillä esimerkiksi erittäin hyvin toimiva pullonpalautusjärjestelmä ja moneen muuhun maahan verrattuna lajittelemme jätteemme tunnollisesti ja tarkasti. Tosiasia kuitenkin on, että Suomen kiertotalousaste, eli kierrätetyn materiaalin osuus kaikesta materiaalin käytöstä, on vain n. 5 %. On siis selvä, että tällä saralla on vielä tehtävää.
Jokainen meistä lienee joskus tuskastunut, kun lähes uusi tavara on mennyt rikki, tai yllättynyt kysyessään hintaa korjaukselle ja uuden osto onkin tullut edullisemmaksi. Tarvitseeko näin kuitenkaan olla? Voisiko nojatuolin uudelleenverhoilu tai talvitakin vetoketjun vaihdattaminen ompelijalla olla yhtä kannattavaa kuin asunnon remontointi tai auton korjaaminen?
Toimivan kiertotalouden ytimessä on pitää olemassa olevat tuotteet, materiaalit ja resurssit käytössä mahdollisimman pitkään ja minimoida niiden pois heittäminen. Harvoin käyttämämme tavarat voisimme ostamisen sijaan vuokrata tai lainata, sillä tarvitsemmeko tosiaan jokainen omat ikkunanpesuvälineet, mattopiiskat ja ruohonleikkurit? Voimme myös valita, ostammeko käytettyä ja korjaammeko ja huollammeko sen sijaan, että ostaisimme uutta tilalle. Jos siis joku vielä ajattelee, että yksilön valinnoilla ei ole merkitystä, niin kiertotalouden edistämisessä niillä todella on.
Muutosta kaivataan kuitenkin ennen kaikkea rakenteisiin. Meillä on asetuksia ja säädöksiä, jotka haittaavat kiertotalouden edistämistä. Ne tekevät esimerkiksi second hand -liiketoiminnan tuottavuudesta haastavaa ja myymättömien tuotteiden hävittämisestä kannattavampaa kuin niiden lahjoittamisesta käyttöön. Tarvitsemme uudenlaisia mekanismeja ja uudistavaa ajattelua mahdollistamaan toimivan ja kannattavan kiertotalouden.
Yhteiskunnalle kiertotalous luo hyötyjä muun muassa taloudellista hyvinvointia vahvistamalla. Kiertotaloudessa arvonlisä jää paikalliseen talouteen palkkojen, voittojen ja verojen muodossa, se luo uudenlaista liiketoimintaa ja työpaikkoja sekä tuottaa innovaatioita ja edistää teknologista kehitystä. Hyvä esimerkki tästä ovat Satakunnan useat biokiertotalouden kehittämishankkeet, jotka pohjaavat alueen vahvaan teollisuuteen ja elintarviketuotantoon.
Kiertotalouden avulla luomme Suomelle ja koko EU:lle tulevaisuuden, joka on kestävä niin taloudellisesti kuin ekologisestikin.
Timo Huhtamäki, EU:n ilmastolähettiläs, toimitusjohtaja, Helsinki
Pyry Väre, Porin seudun Vihreiden puheenjohtaja, Kullaa, Ulvila
Saara Haaslahti, Rauman Vihreiden hallituksen jäsen, Rauma