Me suomalaiset pidämme itseämme maailman parhaina kierrättäjinä – vähän niin kuin pidämme itseämme maailman parhaana saunojakansana ja tietysti olemme maailman onnellisimpia. Muovipakkausten kierrättämisen suhteen totuus on harmillisesti paljon karumpi.
Muovipakkausten kierrätysaste Suomessa on vain reilu 30 prosenttia. Siis kolmannes. EU:n tavoite on 50, ja pian 55. Joka ikinen prosentti, jonka jätämme väliin, maksetaan ihan oikeina rahoina – noin 90 miljoonaa euroa vuodessa – takaisin EU:lle sakkoina. 90 miljoonaa, kun emme jaksa laittaa tyhjää kahvipakettia, leipäpussia tai jauheliharasiaa oikeaan astiaan.
Näin ollen suurin osa muovista päätyy sekajätteeseen. Ja se on sääli, sillä muovi on oikeasti arvokas materiaali. Sitä voidaan käyttää uudelleen useita kertoja: pakkauksiksi, esineiksi, rakennusmateriaaliksi, jopa kierrätysöljyksi.
Jos haluat testata muovin kierrätyksen taitojasi, tässä on muovin lajittelun kolmiosainen kysymyspatteristo: Onko se pakkaus? Onko se enimmäkseen muovia? Onko se tyhjä? Jos vastasit kolme kertaa kyllä, jäte kuuluu muovinkeräysastiaan.
Meillä Luvialla muovia kertyy paljon. Siis paljon. Kaksi etätyöläistä ja kaksi teiniä – yhtälö, jossa ruokaa kuluu paljon ja jätettä syntyy. Mutta koska paritalon pihassa seisoo erillinen muovinkeräysastia, lajittelu on helppoa. Astian tyhjennys maksaa meille 2,5 euroa kuukaudessa.
Laiskuus tulee kalliiksi – kierrätys ei. Muovit kiertoon kaikkialla!
Kristiina Vesama, Luvia
Eurajoen kunnan edustaja Rauman seudun jätehuoltolaitoksen johtokunnassa (Vihr.)