Ihmisten ja tavaran kuljettaminen pitää siirtää raiteille, jotta liikenteen tuottamien kokonaispäästöjen ilmastovaikutusta saadaan korjattua.
Porista Parkanoon ja Haapamäelle kulkevan radan käyttö lopetettiin 1980-luvulla. Rataverkon uudistamisen herättämä kiinnostus muuttaa myös PPH-radan uudelleenkäytön merkitystä ja tarvetta. Raideliikenteen suunnittelussa pitää katsoa valtakunnallista kokonaisuutta huomioiden tarkemmin alueelliset odotukset.
Satakuntaliiton selvityksistä löytyy aineistoja PPH-radan uudelleen avaamisen mahdollisuuksista. Vihreäksi rahtiradaksi nimetty selvitys on lohdullinen muilta osin paitsi kustannustekijöiltään. Vanha rata vaatii toki paljon uudelleenrakentamista, mutta ratojen muuttuneen käyttöajattelun perusteella kustannustekijät pitäisi asettaa uuteen tarkasteluun.
Selvityksessä radan ympäristöystävällisyyttä tarkastellaan kaasuveturien vähäisemmillä päästöillä. Fossiilista polttoainetta käyttävät dieselveturit korvataan kaasukäyttöisillä. Biokaasulla kulkeva veturi tuottaa 90% vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin dieselkäyttöinen.
PPH-radan merkitys Pohjois- ja Väli-Suomen rahtiliikenteelle ja Porin sataman toiminnalle olisi tärkeää. Radan varren kunnissa ollaan toiveikkaita, se antaisi mahdollisuuksia Pohjois-Satakunnan kunnille ja elinkeinoelämälle. Hankkeen toteuttaminen parantaisi alueen saavutettavuutta ja vaikuttaisi positiivisesti yritysten sijoittumispäätöksiin.
Suurten kaupunkien tunnin juna –hankkeet vahvistavat raideliikenteen osuutta henkilöliikenteessä. Porissa on pitkään haaveiltu nopeammasta yhteydestä Helsinkiin. Pori-Tampere reitin nopeuttaminen on osa sitä. Nyt on oikeutettua vaatia tunnin yhteyttä myös tälle reitille ja kehittää rataosuutta sen saavuttamiseksi. Lisääntyvä henkilöliikenne Tampereen suuntaan vaatinee kaksoisradan, varsinkin kun halutaan pitää väliasemat liikenteen parissa. Rataliikennöintiä kuormittaa raskaan rahtiliikenteen ja vaarallisten aineiden kuljetukset.
Mikäli PPH-rata saadaan lisääntyvän rahtiliikenteen käyttöön, se vapauttaa osaltaan Tampereen rataa sekä nopeille junayhteyksille että lyhyempien matkojen henkilöliikenteelle. Rauman yhteyden elvyttäminen on osa tätä tavoitetta.
Saadaksemme julkista liikennettä ajan tasalle sujuvan liikkumisen ja ympäristön kannalta, on Suomessa käynnistettävä kunnianhimoinen raideliikenteen investointi seuraavan 10-20 vuoden aikana.