Valtioneuvosto tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraaliustavoitteiden saavuttaminen ja nettopäästöjen nollaaminen edellyttää paitsi ilmaston lämpenemistä hillitseviä päästövähennyksiä, myös hiilensidontaa. Sitä voi vauhdittaa päästökompensaatioilla.
Päästökompensaatiolla tarkoitetaan aiheutettujen kasvihuonepäästöjen hyvittämistä rahoittamalla päästöjen vähentämiseen tähtääviä toimia toisaalla. Ekologinen kompensaatio on prosessi, jonka tarkoituksena on hyvittää ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvat heikennykset elinympäristöjä ennallistamalla ja/tai suojelemalla.
Valtiolla ja kunnilla on tärkeä rooli hiilinielujen kasvattamisessa, koska ne ovat merkittäviä maa-alueiden käyttäjiä ja omistajia. Kun tarkastellaan eri kompensaatiotapojen tehokkuutta ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, parhaat tulokset saavutetaan metsittämisellä, soiden ennallistamisella ja maaperän hiilensidonnalla.
Suot ovat luonnon tehokkaita hiilipankkeja, sillä turve on merkittävin maalla oleva hiilivarasto ja koko maailman toiseksi suurin hiilivarasto merten jälkeen.
Soiden ojitus ei aina ole onnistunut toivotulla tavalla, jolloin puuntuotanto on jäänyt hyvin vajavaiseksi. Puuntuotannon – ja sitä kautta myös metsän hiilensidonnan – kannalta merkityksettömät ojitetut suot ovat kohtalaisen helposti ennallistettavissa. Ennallistaminen on myös taloudellisin argumentein perusteltavissa.
Valtion ja kuntien tuleekin laatia kartoitus omistamistaan metsätalouskäyttöön ojitetuista suoalueista ja selvittää, mitkä alueet ovat jääneet vajaatuottoisiksi. Näitä suoalueita tulee mahdollisuuksien mukaan ennallistaa hyödyntämällä esim. ympäristöministeriön Helmi-ohjelmaa, Suomen Luonnonsuojeluliiton palveluita tai Hiilipörssiä. Nämä mahdollisuudet ovat toki kaikkien muidenkin maanomistajien käytössä.
Sanna Grönmark
kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Pori
Silja Keränen
puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja (vihr.)
Kajaani