Julkaistu Satakunnan Kansassa 14.3.2019
Ammatillisen koulutuksen reformi käynnistettiin viime vuonna. Sillä oli hyvät ja kunnianhimoiset tavoitteet helpottaa ja nopeuttaa ammattiin kouluttautumista. Reformi tarkoitti sinällään isoa koulutuksen periaatteellista muutosta. Reformin toteutukseen ei kuitenkaan annettu tarvittavaa aikaa ja välineitä.
Ennen reformia ammatillisen koulutuksen rahoitukseen määrättiin valtavat leikkaukset. Niiden vaikutukset näkyvät lähiopetuksen määrän isona vähennyksenä ja heikensivät myös koulutuksen tukipalveluiden toimivuutta ja koulutuksen laatua. Rahoituksen väheneminen vaikutti isosti lähiopetuksen tuntimääriin ja sitä kautta lukujärjestyksen opetuksettomien päivien määriin.
Reformin toteuttamiseksi olisi pitänyt tehdä isoja uudistuksia koulutuksen rakenteisiin ja koulutusprosesseihin. Nyt ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa sen sijaan jouduttiin menemään yt-neuvotteluiden kautta opetusta murentaviin hätäratkaisuihin. Ja kuten työelämän palautteesta (SK 10.3.) voimme kuulla, tulokset näkyvät suomalaisen ammattitaidon heikentymisenä.
Mielestäni nuorisoasteen ammatillisen opiskelijan vastuulle laitetaan liian paljon, jos hän ilman ohjausta joutuu ratkaisemaan osaamisensa karttumista. Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma HOKS on vaatelias tehtävä ja sen toteuttaminen vaatii mielestäni opiskelun ohjausta ja oppitunteja koulun taholta sekä ohjaavaa tukea työelämän taholta. Oppilaan osaamisen karttuminen vaatii opettamista, oppimista ja harjoittelua. Näissä tilanteissa oppilaan edellytetään vielä kykenevän arvioimaan omaa osaamistaan. Tämä ei mielestäni onnistu ilman tukea ja ohjausta.
Reformin tehtiin jotta saadaan vähennettyä ammatillisen koulutuksen keskeyttämisiä, joiden vuoksi suuri osa ikäluokasta jää ilman toisen asteen tutkintoa. Myös opintojen nopeuttaminen kolmeen vuoteen on tavoitteena. Hälyttävät uutiset ammatillisen koulutuksen arkipäivän toteutuksista kertovat, että reformitavoite ja rahoituksen leikkaukset eivät tässä tilanteessa olleet toimiva ratkaisu. Siksi rahoituksen uudelleen arviointi ja maksuton toinen aste voivat palauttaa koulutuksen uskottavuuden.
Henry Merimaa on 69-vuotias porilainen eduskuntavaaliehdokas.