Samana torstaina 24. helmikuuta, kun Venäjä aloitti sotatoimet Ukrainassa, Ukrainan suurlähettiläs Sergiy Kyslytsya painotti YK:n turvallisuusneuvoston hätäkokouksessa, että jokaisen tulee tehdä nyt kaikkensa sodan pysäyttämiseksi.
Venäjän sotatoimet 44 miljoonan asukkaan maahan aiheuttavat valtavaa inhimillistä kärsimystä. Sota rikkoo YK:n sopimuksia ja kansainvälisiä lakeja sekä uhkaa vuonna 2000 hyväksytyn YK:n turvallisuusneuvoston Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman 1325 toteuttamista.
Ihmiskunnalla on pitkä historia väkivaltaisista konflikteista. Totaalisimmin tuhoa kylvivät maailmansodat, jotka alkoivat Euroopan valtioiden keskinäisistä valtataisteluista viime vuosisadalla.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen syntyi kansainvälinen naisten yhdistys International Federation of University Women (IFUW), nykynimeltä Graduate Women International (GWI). Yhdistys perustettiin Lontoossa 1919 edistämään rauhaa ja naisten oikeuksia.
”Naisten liittouman” tarve syntyi keskusteluista, joissa käsiteltiin vuosina 1914-1918 käydyn maailmansodan kauheuksia ja mietittiin keinoja, miten välttyä uusilta katastrofeilta.
Kansainvälistä yhteisymmärrystä edistämään perustetun IFUW:n ensimmäisiä jäseniä olivat Yhdysvaltojen, Britannian ja Kanadan maajärjestöt. Suomen Akateemisten Naisten Liitto (SANL) pyrki IFUW:n jäseneksi heti perustamisensa jälkeen 1922. Se toivoi kansainväliseltä järjestöltä tukea vastaitsenäistyneelle ja julman sisällissodan käyneelle maalleen.
SANL vahvisti ja laajensi toimintaansa paikallisyhdistysten avulla. 1927 perustettiin Helsinkiin kaksi yhdistystä, suomenkielinen ja ruotsinkielinen, ja seuraavana vuonna kolme pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, jossa oli korkeampaa opetusta. Ne olivat Turku ja seminaarikaupungit Jyväskylä ja Rauma.
Rauman seminaari oli miesseminaari, mutta 1920-luvulla opiskelijoiksi otettiin myös naisia. Verisen kansalaissodan jälkeen ei ollut riittävästi miehiä täyttämään opiskelupaikkoja.
SANL ja sen paikallisyhdistykset kannustivat naisia opiskelemaan. Koulutus tarjosi mahdollisuuden päästä työelämään ja vaikuttamaan yhteiskuntaan. Usko koulutuksen tärkeyteen hyvän elämän mahdollistajana on ollut suomalaisen naisliikkeen ydintä.
Tässä kuussa on kaksi naisille omistettua päivää. Toinen on Kansainvälinen naistenpäivä 8.3. ja toinen Minna Canthin ja tasa-arvon päivä 19.3.
Satavuotisen taipaleensa aikana SANL on laatinut monennäköistä tasa-arvo-ohjelmaa. Edistymistä tasa-arvoistumisen tiellä myös tapahtuu, vaikkakin hitaasti. Maailman talousfoorumin raportin mukaan vuodelta 2018 naisten pitää odottaa 202 vuotta, ennen kuin he saavat samansuuruista palkkaa kuin miehet. Myös yleinen tasa-arvoistuminen vie nykytahdilla 108 vuotta.
Rauha olisi kestävämmällä ja oikeudenmukaisemmalla pohjalla, jos neuvotteluvaiheessa kuultaisiin mahdollisimman monia ryhmiä ja osapuolia, sanoo rauhannobelisti Martti Ahtisaari. Hänen mielestään naisten osuus rauhanprosesseissa tulisi olla vähintään 30 prosenttia.
Kansainvälisten sopimusten ei saa antaa valua hukkaan. Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus –verkosto tuomitsee Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Se vaatii, että Venäjä kunnioittaa kansainvälisiä lakeja ja ihmisoikeussopimuksia, vetää joukkonsa pois Ukrainasta ja palaa neuvottelupöytään. Myös naisten tulee olla mukana rauhanneuvotteluissa konfliktin ratkaisun ja rauhanprosessien kaikissa vaiheissa.
Raija Banerjee
Päivitetty kirjoitus LS -kolumnista 8.3.2022