Suomessa elää 120 000 lasta köyhässä perheessä. Tämä on yleisempää yksinhuoltajilla kuin kahden vanhemman perheessä. Tämä johtuu siitä, että vaikka yksinhuoltaja saa korotuksen (53,30€) lapsilisään, niin hän joutuu yksin maksamaan aivan kaikki ja lapsen saamisen jälkeen on mahdotonta käydä töissä, ja silloin on pakko elää vain tukien varassa.
Kun koittaa aika lähteä takaisin työelämään, niin ensin pitää löytää työpaikka, täyttää aktiivimallin vaatimukset ja lapsi pitää saada päivähoitoon. Vaikka haluamme siirtyä asteittain maksuttomaan päivähoitoon, niin se maksaa vielä. Vaikka päivähoitoon saa Kelalta tukea, niin se ei ole riittävä. Työstä ei välttämättä saa tarpeeksi hyvää palkkaa, jotta olisi kannattavaa laittaa lapsi päivähoitoon.
Mitä siis voimme tehdä? Yksinkertaistetaan nykyistä tukijärjestelmää vastikkeettoman perustulon myötä ja luodaan uusia työpaikkoja.
Tämä tarkoittaa sitä, että kun nykyään pitää kaikki tuet hakea, se teettää ihmiselle turhaa työtä ja vie aikaa. Sitten pitää vielä odottaa Kelalta vastausta, mikä voi johtaa siihen, että ihmisellä ei välttämättä ole tuloja tänä aikana. Tämä taas voi johtaa pikavippien ottamiseen ja sitä kautta ylivelkaantumiseen. Vaikka tukia saisi nopeasti, niin lyhyempien työsuhteiden vastaanottaminen ei nykyisessä järjestelmässä ole kovin kannattavaa. Työsuhteen päätyttyä alkaa sama ruljanssi, ja myös joitan tukia voi joutua maksamaan takaisin.
Perustulon myötä nämä ongelmat poistuisivat. 600 euroa vastikkeettomasti, jonka päälle tulisi vielä henkilökohtainen asumislisä. Asumislisä olisi saman suuruinen kaikille eri kunnissa, ja tämä lasketaan yleisestä vuokratasosta. Saman suuruinen siksi, että nykyinen asumistuki nostaa asuntojen vuokraa. Perustulon ja asumislisän päälle on mahdollista saada harkinnanvaraista lisää. Tämän lisän voisi saada jos on pienet tulot, mutta tarvitsee jotain pakollista esim. lääkkeitä. Koska tukia ei tarvitse enään hakea, se vapauttaa ihmisten aikaa, elintaso parantuisi ja ei enään tulisi jaksoja, jolloin ihminen ei olisi lainkaan ilman tuloja. Myöskään lyhyet työsuhteet ei lopettaisi perustuloa, jolloin ihmiset voisivat tehdä lyhyempiä työsuhteita ilman pelkoa siitä, että tuet katkeaisivat.
Suurimmaksi osaksi köyhyys johtuu ihmisen työttömyydestä. On myös ihmisiä jotka käyvät töissä, mutta saavat liian pientä palkkaa. Ainakin liian pienet tuntimäärät, johon kuuluu 0-tunti sopimukset, joita ei saa tulevaisuudessa enään sallia, ovat syy työssäkäyviin köyhiin. Ja koska nykyinen sosiaaliturva suosii vain vakituisia töitä, niin perustulo tulee enemmän kuin tarpeeseen. Kouluttautumiseen kannattaa panostaa, sillä perustulo koskee myös opiskelijoita ja mitä korkeampi tutkinto, sitä varmemmin olet töissä. Vain peruskoulun suorittaneilla työllisyysaste on vain 53 %, kun vastaavasti korkeakoulun suorittaneilla se on 82 %. Tämä on yksi syy miksi haluamme maksuttoman toisen-aseen. Koska perustulon myötä myös byrokratia vähenee, vapautuu silloin ihmisiä oikeasti auttamaan työnhaussa ja yleisesti sosiaalityöhön. Yrityksen perustamisen rahoitukseen halutaan myös ratkaisu, yksi mahdollinen on, että kohdellaan kaikkia yrityksiä tasa-arvoisesti, ja nostetaan alv-velvollisuuden rajaa 55 000€. Yrittäjien sosiaaliturva paranee perustulon myötä.
Jari Känä on porilainen sahatyöntekijä ja Satakunnan Vihreiden eduskuntavaaliehdokas.