Julkaistu Länsi-Suomessa 12.2.2019
Sosiaaliturvan uudistaminen ei ole helppoa. Viimeisin epäonnistuminen oli aktiivimalli, jossa kaivatun porkkanan sijasta viuhui keppi. Mallia vastustanut kansalaisaloite sai yli 140 000 allekirjoittajan sympatiat, ja asia päätyi eduskunnan käsiteltäväksi.
Kun Vihreät esitteli päivitetyn perustulomallinsa, vanha epäluulo laiskojen ruokkimista kohtaan nosti päätään.
Pitäisikö kaikille tosiaan maksaa 600 euroa kuukaudessa, verottomana ja täysin vastikeettomasti?
Mallin ensimmäiselle puoliskolle annettiin suurinpiirtein 500 miljoonan euron hintalappu. Se hirvittää, mutta halpa ei ole nykyinenkään järjestelmä.
Nykyinen sosiaaliturvamme on sirpaleinen sekä tuen että palveluiden osalta ja sisältää lannistavia loukkuja. Moni joutuu riittämättömän perusturvan takia hakemaan toimeentulotukea. Vihreässä mallissa nykyiset vähimmäisetuudet korvataan perustulolla.
Uskon, että perustulo voisi korjata myös kuntouttavaan työtoimintaan liittyviä nöyryyttäviksi koettuja käytäntöjä. Parhaimmillaan toiminta voi olla virkistävää, pahimmillaan pitkäaikaistyöttömillä teetetään raskasta työtä ilman työterveyshuoltoa ym. normaalin työsuhteen etuja. Vai miltä kuulostaisi lumen luominen yhdeksän euron päivittäisellä kulukorvauksella?
Esimerkiksi Eurajoen kierrätyskeskus laskuttaa lumitöistä 10–11 euroa tunnilta asiakkaasta riippuen. Yksityisen yrityksen hinta vastaavalle palvelulle on vähintään kaksinkertainen. Asia kuohutti Facebookin Orjatyöfirmat -sivulla, muttei paikallisesti. Vastaavaa aktivoitavien työttömien hyväksikäyttöä tapahtuu päivittäin ympäri Suomen, mukana on myös järjestöjä. Tämä on ikävää, sillä työttömyys ei saa olla rangaistus.
Aktiivimallin vastustajien aloite sai kannatusta, koska työttömyyteen ja vanhenemiseen on helppo samaistua.
Vihreä perustulokin koskettaa useita erilaisia ryhmiä: opiskelijoita, lapsiperheen vanhempia, luovan alan freelancereita ja aloittelevia yrittäjiä.
Työttömien pätkätyöläisten arkea se myös helpottaa, kun lyhyitäkin keikkoja kannattaa ottaa vastaan ilman tuen katkeamista. Sosiaaliturvan tarkoitus on kannatella ja mahdollistaa, ei kyykyttää.
Muistan sosiaalipolitiikan tenttikirjoista Matti Kuusen sosiaaliset tulonsiirrot, jotka tukivat talouskasvua. Moni asia on muuttunut, mutta edelleen tulonsiirroilla on taloutta vilkastuttava vaikutus, kun palveluja käytetään ja hankintoja tehdään. Lisäksi rahalla ratkaistavissa olevat pikkumurheet eivät masenna, jos tilille maksetaan pientäkin säännöllistä tuloa.
Pitkään työttömänä olleita ei pelkkä perustulo ehkä pysty työllistämään. Heille Vihreiden malli lupaa säännöllisiä tapaamisia omavalmentajan kanssa. Tässä purettaisiin te-palvelujen ja aikuissosiaalityön nykyisiä rajoja.
Ilmastonmuutos edellyttää suuria yhteiskunnallisia muutoksia, ne heijastuvat myös työelämään.
Siksi aika on kypsä universaalille perustulolle. Vähintään yhtä suuri uudistus oli lapsilisä vuonna 1948.