Jo lukioiässä parikymmentä vuotta sitten tein puoluevalintani: Vihreät. Se on ollut helppo pitää. Vaaleista vaaleihin vihreät nostavat minulle tärkeimmät asiat esiin. Kuten nyt köyhyyden ja ilmastonmuutoksen torjunnan, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen, koulutuksen, lapsiperheet, vähemmistöt, työn ja perustulon. Vihreissä olen oikeassa porukassa. Puolueessa, jossa katsotaan asioita laaja-alaisesti ja tulevaisuuteen luotsaavasti.
Arvostan poliitikon ominaisuuksina vankkaa tietopohjaa ja laajakatseisuutta sekä hyväntahtoisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä. Myös sitä ettei luvata hyvää vain harvoille, tai edes ainoastaan suomalaisille ja pidetään mitä luvataan.
Arvostamani poliitikko Ville Niinistö vieraili vastikään Satakunnassa. Ehdimme keskustella hetken. Hän sanoi huomion kiinnittyvän liikaa pieniin asioihin, joilla ei ole kokonaisuuden kannalta merkitystä. Siltä itsestäkin tuntuu, että poliittinen keskustelu on saanut liikaa populistisia piirteitä ja pyörii suuressa mittakaavassa ajatellen merkityksettömissä asioissa.
Populismin nousu on hälyttävä ilmiö. Näissä vaaleissa on nähty miten vaalikeskusteluissa ja somessa populistinen ja vihamielinen puhe valtaa alaa oikeilta asioilta. Vaaliteltoilla on koettu paljon uhkaavia tilanteita.
Tuntuu ikävältä seurata vaalikeskustelua, jossa feministipuolueen edustaja kertoo miten on joutunut kestämään todella paljon vihapuhetta ja samaan keskusteluun osallistuvan kansallismielisen puolueen edustaja kiistää vihapuheen kokonaan. Vaikka juuri hänen väkensä sorsii feministejä, seksuaalivähemmistöjä ja maahanmuuttajia.
Palataan vielä lukioon. Siellä opetettiin, että poliittisiin luottamustehtäviin valitaan hyvämaineisia nuhteettomia kansalaisia. Toteutuiko se niihin aikoihin paremmin, en muista. Mutta ainakin tulevaisuudessa sen soisi toteutuvan nykyistä paremmin.
Iltalehti uutisoi juuri, että näiden eduskuntavaalien ehdokkaista 125 on viimeisen kahdeksan vuoden aikana syyllistynyt rikoksiin. Vihreät ovat tämän tilaston häntäpäässä. Tiettyjen puolueiden ehdokkaissa on muita puolueita enemmän väkivaltarikoksiin syyllistyneitä. Eivät he, kuten eivät katupartiotkaan lisää maamme turvallisuutta. Vaan päinvastoin.
Kansallismielisten puolueiden rajat kiinni politiikka sulkee ulkopuolelle maailman, jonka osa me olemme.
Minulle tulevaisuuden Suomi on moniarvoinen Suomi, jossa ei joudu kuulemaan vihapuhetta.
Sini Solala on porilainen luontokartoittaja ja Satakunnan vihreiden eduskuntavaaliehdokas.